Suomen Meripelastusseuran osastolla 2c17 on arvovaltainen vieras. Vuoden 2008 sankarikoira Rinna (9) imee söpöydellään ja avoimuudellaan puoleensa lähellä liikkuvia rapsuttelijoita.
Rinna löysi kotoaan lähteneen dementoituneen vanhuksen ja pelasti tämän hengen. Viime vuonna järjestetyissä pelastuskoirien MM-kisoissa Rinna toi joukkuekultaa Suomeen. Kyseessä ei ole siis mikään taviskultainennoutaja!
Rinna on kertomassa meripelastuskoiratoiminnasta omistajansa Virpi Niemisen avustuksella.
Meripelastuskoira on koulutettu etsimään veden varaan joutuneita ihmisiä meri- ja järvialueilta. Koiran tulee olla rohkea, ketterä, avoin ja säänkestävä. Turkkiin on siis katsominen. Vaativissa sääolosuhteissa ei liian karvaiset tai karvattomat tyypit pärjää.
Veneen liukas kansi ja heittelehtiminen on monelle koiralle liikaa.
Myös liiallinen riistavietti voi estää pelastuskoiran uran.
– Pään sisältö ratkaisee, Nieminen summaa
Meripelastuskoiraksi ei tulla
yhdessä yössä
Meripelastuskoiran koulutus kestää neljästä kuuteen vuotta.
– Koulutus aloitetaan maapuolella. Meripuolelta tarvitaan koulutusta kahden avovesikauden verran. Treenikertoja on viikossa kahdesta kolmeen, Nieminen luettelee.
Tällä hetkellä Suomessa on kolme viranomaisille ilmoitettua meripelastuskoiraa. Toiminta on niin tuoretta, että säännöt ja ohjeet valmistuivat vasta viime keväänä. Virallisia kokeita ei ole vielä ehditty pitää.
Moni rapsuttelija ihmettelee Rinnan pientä kokoa. Rinna on 24 kiloa tiukkaa tavaraa.
– Se on työkoira, jota ei saa kilot haitata, Nieminen perustelee.
Tungos Rinnan ympärillä jatkuu, mutta häntä heiluu kaikille yhtä iloisesti.
