Tilaa
Matkat

Matkalla: Klaipeda – Itä-Euroopan idyllissä

Pienessä ja pirteässä Klaipedassa on Liettuan ainoa kunnollinen merisatama. persoonallisen vierassataman lisäksi sinne kannattaa pysähtyä ainakin ihmeellisen Kuurinkyntään takia.

19.07.2020

Kirjoittajaja kuvat kaisu puranen

Klaipeda, Klaipeda, toisti iskelmän kertosäe paikallisessa turistilaivassa, kun ajoimme helteisenä aamupäivänä pitkin kapeaa Danes-jokea peremmälle kaupunkiin. Takana oli valvottu yö ja vuorokauden mittainen purjehdus Gdanskista. Köysiä vastaanottamaan juoksi satamatoimiston virkailija, joka ilmoitti, ettei varsinaisessa vierassatamassa ollut tilaa.

Se oli sääli, koska rauhallinen satama sijaitsee vanhankaupungin ytimessä. Se on vallihautamainen vesialue, joka ympäröi Klaipedan linnaketta. Satama on eristetty joesta viehättävällä, rautaisella kääntösillalla. Alue vaikuttaa hyvin suojaisalta ja idylliseltä.

Virkailija kertoi, että voisimme mennä paikallisten satamaan hieman kauemmas. Satamakirjassa lukee, ettei sinne enää nykyisin oteta vierasveneitä, mutta sääntö lienee liukuva.

Ajoimme takaisin sisääntuloväylälle ja käännyimme seuraavaan syvennykseen. Vastassa oli pieni teollisuussatama, jonka jälkeen näkyikin jo purjeveneiden mastoja. Pääsimme rantautumaan helposti vapaalle aisapaikalle.

Jos varsinainen vierassatama on täynnä, tilaa saattaa löytyä paikallisten venepaikoilta tämän teollisuusalueen vierestä.

Satamakonttoriin oli noin 300 metrin kävelymatka poikki rapistuneen telakan. Kun pääsimme ohi repsottavan verkkoaidan, eteemme avautui viehättävä näkymä vanhaankaupunkiin. Danes-joen varrella oli vieri vieressä ravintoloita, ja joessa kellui jos jonkinlaista alusta purjeveneistä kalastusaluksiin sekä turisteille tarkoitettuihin jokilaivoihin.

Satamamuodollisuudet hoituivat helposti. Käteistä kannattaa varata, sillä lähin pankkiautomaatti on matkan päässä. Vierasveneilijät pääsevät saniteettitiloihin satamakonttorista saatavalla magneettikortilla. Ruokakauppa on pyöräily- tai taksimatkan päässä.

Kesäkuukausina kannattaa selvittää etukäteen, onko meneillään suurempia regattoja. Näin optimoi mahdollisuutensa päästä kauniiseen vierassatamaan.

Klaipeda Castle Marina

Kääntösilta 1800-luvulta

Klaipedassa oli yllättävän vähän turisteja ydinkesälläkin. Kaupungille suunnatessa huomio kiinnittyi ensiksi Klaipedan linnakkeeseen, suureen, vihreään kumpareeseen, jota jo mainittu vierassatama ympäröi. Raunioituneessa linnakkeessa on 800-vuotiaan kaupungin ja linnan historiaa esittelevä museo.

Nähtävää löytyy heti linnakkeen vierestä. Vuonna 1855 rakennetun kääntösillan operointi on ohjelmanumero jo sinänsä. Se pyöritetään sivuun perinteikkäästi miesvoimalla. Sillan vieressä vedestä kipuaa karmivan hieno, hupullinen, lyhtyä pitelevä hahmo. Pronssipatsaan nimi on Juodasis vaiduoklis eli Musta aave.

Kaupunki on täynnä erilaisia veistoksia, patsaita ja monumentteja. Näkyvin näistä on Birzos-sillan lähellä sijaitseva jylhä graniittimonumentti Arka eli Kaari, joka juhlistaa Klaipedan liittymistä takaisin Liettuaan.

Kaupungin sydän on kesäisin erilaisten tapahtumien täyttämä teatteriaukio, jonka laidalla kohoaa komea teatterirakennus.

Hieman edempänä joen partaalla kelluu Meridinas-laiva, joka on suomalaista alkuperää. Se on rakennettu Turun telakalla sotakorvauksena koulutuslaivaksi Neuvostoliittoon vuonna 1948. Muutaman mutkan kautta se päätyi Klaipedan merenkulkuoppilaitokseen.

Joenvarren ruokapaikoista jokainen löytänee mieleisensä. Hinnoissa lienee turistilisä, mutta silti ne ovat huokeat. Erityistä itämerellistä valaistumista emme ruokien suhteen kokeneet, ja perinneherkkuja oli tarjolla nihkeästi. Herkullisen illallisen saimme Das Boot -laivaravintolassa. Kahvilatarjonta on yllättävän pirteää.

Lämmin kesäilta houkuttelee istumaan joenvarren ravintoloihin.

Vuonna 1855 rakennettu kääntösilta pyöritetään sivuun perinteikkäästi miesvoimalla.

Muistoja menneisyydestä

Pirteää on myös kulttuurin saralla. Young Talent -musiikkiteatterifestivaali järjestetään kaupungissa touko-kesäkuussa. Linnan alueella on kansainvälinen jazz-festivaali kesäkuun alussa. Juhannustakin kaupungissa pääsee viettämään, sillä Klaipedassa juhlitaan yötöntä yötä monin tapahtumin.

Heinäkuun kansanmusiikkifestivaalit, merifestivaalit ja elokuun modernin taiteen ja musiikin festivaalit todistavat pikkukaupungin eloisuudesta.

Vaikka Klaipedan vanhakaupunki on siisti ja viehättävä, keskustaa ympäröivä alue muistuttaa neuvostomenneisyydestä. On puoliksi romahtaneita ja muuten vain kurjassa kunnossa olevia kerrostaloja sekä yleistä epäsiistiyttä ja rempallaan oloa. Kauempana pyöräily muuttuu melkein mahdottomaksi.

Liikenne on kovaa, kävelykadut kapeita ja huonokuntoisia. Rannat on vallannut piikkilangalla eristetty teollisuusalue, joka jatkuu jatkumistaan.

Klaipedalla on myös oma hiekkarantansa, mutta pääsy polkupyörällä sinne vaatii taisteluhenkeä. Jos rannalle mielii, helppo ja miellyttävä vaihtoehto on kulkea lautalla läheiselle Kuurinkyntäälle.

Kuurinkyntään kauneutta

Kaupungista saa parhaan käsityksen vuokraamalla polkupyörät. Lähin pyörävuokraamo on lyhyen kävelymatkan päässä satamasta, ensimmäisen sillan kupeessa. Polkupyörillä meille avautuikin täysin uusi maailma, sillä pyöräilimme suoraan Kuurinkyntäälle vievälle lautalle. Kynnäs on 98 kilometriä pitkä, kapeimmillaan vain 400-metrinen niemimaa Liettuan edustalla. Se kuuluu puoliksi Liettualle ja puoliksi Venäjälle. Vuonna 2000 Unescon maailmanperintöluetteloon hyväksytyllä kyntäällä sijaitsee kansallispuisto. Vietimme siellä koko päivän.

Kuurinkyntään länsipuolen hiekkaranta on puolityhjä heinäkuun helteelläkin. Ruohikkoiset dyynit levittäytyvät niin pitkälle kuin katse kantaa.

Klaipedan ja Kuurinkyntään väliä kerran tunnissa koko päivän ajan kulkeva lautta rantautuu Smiltynen kylään. Parin kilometrin päässä satamasta sijaitsevat Liettuan merimuseo ja delfinaario, joissa varmasti riittää tekemistä päivämatkan tarpeisiin koko perheelle.

Kuurinkynnäksen pyörätiet risteilevät tuoksuvissa, kumpuilevissa mäntymetsissä ja vievät niemimaan länsipuolelle, jossa levittäytyy kymmenien kilometrien pituinen hiekkaranta. Auton vuokraamalla paikkaan pääsee tutustumaan syvemmin. Pohjoisessa Liettuan puolella sijaitsee tunnelmallinen Nidan kalastajakylä.

Jos jokin paikka ansaitsee Itämeren helmi -nimityksen, niin Kuurinkynnäs. Hiekkaranta on puolityhjä heinäkuun helteelläkin, ja ruohikkoiset dyynit levittäytyvät niin pitkälle kuin katse kantaa. Itämeren aallot huuhtelevat raikkaina näkinkenkien täplittämää hiekkarantaa.

Jos ei muuten, niin Klaipedaan kannattaa pysähtyä tämän ihmeellisen paikan takia.

Lue myös nämä

X