Lämpötähystimen sensori erottaa ihmisten, eläinten, esineiden ja ympäristön säteilemän lämmön. Tähystimen toiminta ei ole riippuvainen näkyvästä valosta, vaan sillä voi nähdä lämpötilaerot niin päivällä kuin pilkkopimeässä yössäkin. Se toimii myös sateella ja tiettyyn rajaan asti jopa kevyessä sumussa.
Lämpötähystin piirtää lämpötilaeroista kuvan, jossa eri lämpöiset alueet esitetään eri väreillä tai eri sävyillä. Mitä suuremmat lämpötilaerot ovat, sitä selkeämpi kuva syntyy ja se on useimmiten tallennettavissa joko kuva- tai videomuotoon.
Ihmisen lämpötilaero verrattuna syyskylmään veteen on niin suuri, että veteen pudonneen henkilön pitäisi näkyä lämpökameran kuvassa selvästi. Siksi lämpökamerasta saattaa olla apua myös turvavarusteena.
Saarten, rantojen ja metsien lämpötilat poikkeavat niin paljon veden lämpötilasta, että maiseman yleispiirteet hahmottaa lämpökameralla yön pimeydessä. Kamerasta on siis apua, kun maisemanavigoijan ilta pimenee ja pitäisi vielä päästä takaisin kotirantaan.
Ihan kaikkea lämpökameralla ei kuitenkaan näe. Ilta-aurinko on kyllä toisinaan voinut lämmittää viittoja ja poijuja sen verran, että ne erottaa hyvin vielä tunnin tai pari auringonlaskun jälkeen, mutta jos ne ovat ehtineet jäähtyä sateessa tai aallokossa veden kanssa lähes saman lämpöisiksi, niitä ei välttämättä huomaa lämpökameralla.
Neljä hyvin erilaista tähystintä
Otimme vertailtavaksi neljä erilaista laitetta, yhden älypuhelimen ja kolme lämpötähystintä. Lämpökameralla varustettuja puhelimia edusti uusin Caterpillar-älypuhelinmalli CAT S61. Se on Android-puhelin, jossa on tavallisen kameran lisäksi pieni lämpökamera. Sitä käytetään samaan tapaan kuin muitakin puhelinkameroita.
Tähystimistä mukana olivat Flir Ocean Scout TK, Flir Breach PTQ 136 ja Leupold LTO-Tracker. Olisiko näistä laitteista mahdollisesti tähystysavuksi syksyn pimeillä vesillä, tai miksei päivälläkin, jos näkyvyys on tavallista heikompi sumusta ja sateesta johtuen?
Tilaajat voivat lukea lämpötähystimien vertailun Veneen digilehden numerosta 12/2018.
