Merellä ei ole nyt ruuhkaa. Se tuli selväksi, kun Antti Karjalaisen kipparoima vene Happy Key purjehti Ranskasta Gibraltarille.
”Huviveneet ovat kadonneet kokonaan. Näimme koko tuhannen mailin matkalla vain yhden purjeveneen”, kertoo Karjalainen.
Valtasen johtama viiden hengen suomalaismiehistö ajaa uutta Lagoon 42 -katamaraania kohti Kroatiaa, jonne se on myyty charter-käyttöön. Matka alkoi koronan jo ottaessa otetta Euroopasta: miehistö kokoontui 11. maaliskuuta Les Sables-d’Olonneen, josta se lähti matkaan 15. päivä.
”Koska mihinkään satamiin ei päässyt, päätimme tulla tänne yhdellä siivulla. Ajoimme 1 020 mailia ja aikaa meni viikko.”
Päätöstä edesauttoi enimmäkseen suotuisa sää. Biskajanlahdella tuuli oli 10 metriä sekunnissa vastainen, mutta toisaalta vaihtoehtoakaan ei ollut: iso osa Euroopan satamista on nyt kiinni.
”Se on kova keli sillä merialueella. Aallot hakkasivat meidät ruhjeille, mutta vene kesti helvetin hienosti”, kertoo perämies Juha Valtanen.
Englanti ei päästänyt satamaan
Edistyminen Välimerellä Kroatiaa kohti olisi tietänyt pelkkää kovaa vastatuulta, joten Gibraltarilla oli etsittävä satama. Englannin puoli ei tullut kyseeseen.
”Eivät antaneet siellä laskea edes satamaan”, Valtanen sanoo.
Myös koronaviruksen runtelemassa Espanjassa on käytössä tiukat liikkumisrajoitukset, mutta sillä osalla niemeä satamaan pääsi kiinnittymään.
”Mutta laiturialueelta saa poistua vain yksi miehistönjäsenistä kerrallaan”, Valtanen kertoo.
”Keittiöpäällikkö Robert Paajanen on käynyt kaupassa, sillä se on mahdollista. Bunkraamme veneen täyteen, että voimme olla täällä kolme viikkoa. Mistään ei voi nyt tietää, miten liikkumisrajoitukset kiristyvät.”
Suomalaisten Lagoon aikoo maata vielä muutaman päivän Gibraltarin satamassa.
”Nyt tuuli on puhaltanut vielä 20 metriä sekunnissa vastaan, mutta parin päivän päästä se on kääntymässä, jolloin lähdemme ajamaan Splitiä kohti. 1 700 mailia olisi vielä jäljellä.”
Kroatiasta ei pääse pois
Jos ja kun Happy Key pääsee aikanaan Splitiin, kotimatkasta ei tule helppoa. Lagoon jää Kroatiaan, mutta maanosa on kiinni. Koska Kroatia oli ensimmäisiä maita, jossa virus Euroopassa havaittiin, sieltä on erittäin vaikea päästä pois.
Toisaalta porukka on ”hyvässä karanteenissa” veneessä.
”Tämä on loistavasti varustettu ja erittäin merikelpoinen, ja olemme varustautuneet olemaan reissussa pidempään, eikä kenelläkään yhä matkassa olevalla ole kiire pois. Joten menemme päivän kerrallaan”, Valtanen näkee.
Olympiatason kiparointia
Juha Valtanen on tullut tunnetuksi olympiapurjehtijana. Los Angelesissa 1984 Pekka Narkon parina 16:nneksi Tornado-luokassa sijoittunut Valtanen ylsi myös parinsa kanssa maailmanmestaruuskilpailuissa 11:nneksi ja Euroopan mestaruuskilpailuissa kuudenneksi. Valtanen kilpaili myöhemmin soling-luokassa yhdessä Kenneth Ja Henrik Thelenin kanssa, jolloin venekunta nousi vuoden 1988 maailmanmestaruuskilpailuissa peräti hopealle.
Urheilu-uransa jälkeen Valtanen työskenteli palopäällikkönä, josta eläköidyttyään hän on purjehtinut jälleen ”tosissaan”.
”Ajan charteria Helsingissä ja Kroatiassa”, Valtanen kertoo.
”Tämä on herrasmieslaji – enää ei roikuta laidalla.”
Valtanen kertoo, että vietti on silti edelleen olemassa.
”Optimikulmilla ajetaan toki, aina!”
