Venäjän hyökkäys Ukrainaan voi häiritä Suomea ulkomaankauppa. Valtaosa viennistä ja tuonnista kulkee laivoissa.
Itämerta presidentti Vladimir Putin ei pysty sulkemaan. Suomea hän voisi silti kiusata häiritsemättä alueen Nato-maita: Latviaa, Liettuaa, Puolaa, Saksaa, Tanskaa ja Viroa.
Kohde olisi Suomen ja Neuvostoliiton YYA-kauden ystävyyden aortta, Saimaan kanava. Suomi on vuokrannut kanavan ne osat, jotka ovat Suomen ja Venäjän tämänhetkisen rajan itäpuolella. Liikenne mereltä kanavalle kulkee Venäjän aluevesien kautta
Tuo suoni voi mennä tukkoon, vaikka liikennöintikausi alkoi 28. maaliskuuta. Osa pakotteista saattaa estää joidenkin tavaroiden kuljettamisen kanavassa.
Suomen kanavavaltuutettu on liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki. Tällä hetkellä lvm:llä on hyvin vähän kanssakäymistä venäläisten kanssa.
Kivimäki ei ole huomannut vihjeitä siitä, että Venäjä olisi juuri nyt liittämässä kanavaa vastapakotteisiinsa.
Liikenteestä lännen pakotelistalla on vain lentoliikenne. Listan pidentäminen olisi Venäjälle sopiva peruste estää merenkulu sen alueen kautta kanavaan ja Saimaalle.
Venäjällä on kokemusta kiusanteosta. Viime vuonna maa rajoitti puukuljetuksia kanavassa.
Kivimäen mukaan kanavan sulkemisella olisi Suomelle ikäviä seurauksia. Tavaraliikenne reitillä on ollut kasvussa.
Vuonna 2021 kuljetusten määrä oli 1,33 miljoonaa tonnia. Tuosta reilu kolmannes oli raakapuuta ja haketta.
Kanavan sulkeminen tarkoittaisi lisäkustannuksia Saimaan alueen vientiyrityksille. Rahti olisi nostettava kumipyörille tai kiskoille.
Kanava ei ole pelkästään vientiväylä. Tuonnin tonnimäärä oli vuonna 2021 selvästi vientiä suurempi.
Maailmanpolitiikalla voi olla vaikutusta kanavan kehittämiseen. Kanavaa on tarkoitus remontoida.
Alkuperäisen suunnitelman mukaan työt oli määrä aloittaa ensi syksynä, mutta käynnistys on siirtymässä ainakin vuoteen 2025. Suuri kysymys on, kannattaako panna miljoonia kohteeseen, jota ei voi käyttää?
Suunnitelmissa on pidentää sulkuja 11,5 metriä. Nykyisin kanavaan mahtuu 82,5 metriä pitkät alukset. Muutosten jälkeen koko kasvaisi 93 metriin.
Matkustajaliikennettä kanavalla ei ole, mutta viime vuonna Pällin sululla kulki 128 venettä. Kivimäen mukaan jokaisen veneilijän on itse harkittava, kannattaako Saimaalle yrittää mereltä.
Jos länsi laajentaisi pakotteita meriliikenteeseen, voisiko Suomi yrittää hankkia jonkinlaisia erivapauksia? Tietenkin voisi.
Eri asia on se, miten erivapaudet vaikuttaisivat Suomen asemaan lännen rintamassa ja mahdollisen Nato-hakemuksen menestysmahdollisuuksiin. Jos haluaa olla samassa veneessä, silloin pitää soutaa.
