Maassamme purjehtii arvioiden mukaan vielä noin 12 ennen vuotta 1920 rakennettua puista purjeveneklassikkoa. Moottoriveneiden osalta vastaavaa arviointia ei ole tehty. Kun mukaan luetaan kaikki ennen vuotta 1960 valmistetut klassikot, kasvaa lukumäärä satoihin veneisiin.
Helsingin venemessuilla julkistettiin hanke klassikkoveneiden K-rekisteristä. Siihen kootaan kaikki ennen 1960-lukua valmistetut veneet, jotka täyttävät klassikoille asetetut vaatimukset.
Veneen tulee olla Suomessa suunniteltu tai rakennettu tai olla ollut maassamme käytössä. Sen historian tulee myös olla tiedossa.
Rekisteriin voidaan hyväksyä myös vene, jolla on maallemme erityistä merkitystä kulttuurihistoriansa vuoksi.
Arvon merkkinä K-sertifikaatti
Hyväksytty vene saa K-sertifikaatin, joka velvoittaa omistajaa käyttämään ja ylläpitämään venettä sen arvon mukaisesti.
Rekisteriin perustettava tietokanta tarjoaa veneiden omistajille tietoa huollosta, korjaamisesta ja ylläpidosta.
Venettä voi hakea rekisteriin sen omistaja, hyväksynnästä päättää lautakunta asiantuntijoidensa lausunnon perusteella.
Klassikkoveneiden alustava kartoitus aloitetaan pursiseurojen ja venekerhojen avulla. Kun sopivia veneitä löytyy ehdolle, asiantuntijat tutkivat ja mittaavat ne sekä perehtyvät niiden historiaan ennen lausunnon antamista.
Tavoitteena koko Itämeren kattava rekisteri
Mallia K-rekisterille on otettu Ruotsista. Tarkoitus on koota koko Itämeren kattava rekisteri ja tietokanta.
Veneet, niiden suunnittelijat sekä rakentajat ovat liikkuneet koko Itämeren alueella valtioiden rajoista suuremmin välittämättä, minkä vuoksi alueen venekannoissa on paljon yhteneväisyyksiä.
Hankkeen koollekutsujana on Puuvene-lehti. Mukana ovat myös Museoviraston asiantuntijana tutkija Hannu Matikka sekä veneilyjärjestöistä Mahogany Yacht Society MYS, Suomenlahden Puuveneilijät SPV sekä Helsingfors Segelsällskap HSS.
Kuva: Eero Pöyhönen
