Albin Marinin ja venesuunnittelija Peter Norlinin yhteistyö on yksi hedelmällisimpiä tarinoita ruotsalaisen pursivalmistuksen suuruuden ajoilta. 1970-luvulta alkaen se tuotti menestysmallin toisensa perään. Yhä edelleen kokonainen kirjo Albineita on tasaisen jatkuvasti tarjolla käytettyjen markkinoilla kaikissa Pohjoismaissa – ja niillä myös purjehditaan ahkerasti.
Yksi suosituimmista on 1981 ensiesitelty Albin Nova. Se tehtiin korvaajaksi kymmenkunta vuotta vanhemmalle, Rolf Magnussonin piirtämälle Albin Balladille. Edeltäjä oli suosittu pienten perheiden matkapurtena. Novan tuli olla vähintään yhtä merikelpoinen sekä tarjota vaivattomat purjehdusominaisuudet, mutta paremmat sisätilat sekä enemmän kuin ripaus lisää suorituskykyä.
Vain muutamaa vuotta aiemmin oli esitelty Albin-Norlin-tiimin ehkä paras vene, Albin Express. Sen suosio oli suorastaan räjähtänyt, mikä lisäsi odotuksia uutuusmallia kohtaan. Novan linjoissa onkin nähtävissä selvästi enemmän vaikutteita Expressistä kuin Balladista. Sulava runko ei ole mistään kohdin äärimmäinen. Uppoama on jaettu melko tasaisesti veneen mitalle niin, että koko vesilinjapituus saadaan hyödynnettyä. Yhdellä takaviistolla saalinkiparilla tuetun 7/8-rikin huippu taipuu vahvalla peräharuksella.
Suuremman pituutensa ansiosta Novan LYS-luku 1,15 (Avomeripurjehtijat 2014) on korkeampi kuin Expressin 1,12, mutta paremman purjeala/paino-suhteensa ansiosta pikkusisko voi käytännössä olla vaikea lyötävä ainakin kevyellä tuulella.
Alkuperäinen lyhyt levanki vaihtui uudemmissa malleissa koko avotilan leveyiseen.
Modernisoitu rullalle
Juuri tällainen kevyt, noin 3 m/s tuuli oli testipurjehduksellamme. Suuntasimme Lauttasaaresta Melkin ohi ja kohti Rysäkaria koettaen vangita henkäyksiä purjeisiin, jotka veneessä ovat uudehkot. Isopurje on muutaman vuoden ikäinen WB Sails, ja siinä kaksi ylintä lattaa ovat läpimeneviä. Keulassa on saman valmistajan pystylatoitettu rullapurje, joka oli vasta toista kautta käytössä.
Tiukimmat nousukulmat ajoimme noin 30 asteen kulmalla suhteelliseen tuuleen, jolloin vene piti vielä tasaista 3,5 solmun vauhtia. Kun kulmaa avasi viitisen astetta, nopeus lähes aallottomalla ulapalla nousi 4,0–4,4 solmuun. Ei ihan huonoja lukemia esitepainoltaan 4 400 kg:n veneelle, jolla on ikää 32 vuotta ja testatessa matkavarustus mukanaan.
Jo tässä nopeudessa Nova antoi vihjettä matkapursimaisuudestaan. Se piti suuntansa vakaasti ja purjeilla oli helppo löytää tasapainoinen trimmi. Pinna kertoi peräsimen paineen selkeästi, mutta luonnollisestikaan voimaa ei nyt tarvittu. Se jäi arvoitukseksi, mistä johtui erikoinen, pieni värinä pinnassa – aivan kuin peräsinlapa olisi hieman kolhiintunut?
Novan alkuperäisfokka on vain karvan verran yli 100-prosenttinen. Nyt käyttämämme rullafokka on suurempi, mutta sivukannen sisäreunaan asennetuissa jaluskiskoissa riittää mittaa. Ne ulottuvat taakse ikkunoiden puoliväliin, ja alkavat reilusti maston etupuolelta; aikanaan lisävarusteena tarjottu itsejalustuskisko fokalle on kiinnitetty jaluskiskojen päälle.
Sprayhoodin takana avotila on suojaisa, mutta näkyvyys vaatii ohjaamista seisten tai laidalla istuen.
Alkuperäistä fokkaa suurempi rullapurje on sekin vielä niin lyhyt ja helppo käsiteltävä käännöksissä, että lisävarusteena tarjottu itsejalustuskisko tuntuu turhalta.
Sivukansien leveys johtuu kajuuttarakenteen kapeudesta, mikä sallii keulapurjeen jalustamisen melko sisälle. Fokan vinssit ovat avotilan laidoilla, samalla tasalla lyhyen levangin kanssa, joka on välikannen takareunassa. Kun nostimet ja isopurjeen säädöt on vedetty kajuutan takareunalle, kaikki purjeiden trimmausta koskevat työt ovat oivallisesti yhden gastin ulottuvilla.
Kannet ovat leveät, selkeät ja helppokulkuiset. Jyrkästi nouseva alavantti ei haittaa kulkua.
Itse asiassa tyydyttävästi myös ohjaajan ulottuvilla, kun käyttää pinnan jatkovartta. Nova on siis purjehdittavissa yksinkin. Ominaisuus on arvokas, jos veneellä käyttötarkoituksen mukaisesti liikutaan pitkiä etappeja pienellä miehistöllä, sillä se vapauttaa gastin kansivuorosta lepoon, lastenhoitoon tai pentteriin, aina tarpeen mukaan.
Yhden hengen ergonomiaa palvelee avotilan mitoitus muutenkin, sillä nykyveneisiin verrattuna se on kapea. Jopa laidalta – jossa on hyvä istua – ulottuu nopeasti jaluksille tai nappaamaan penkillä lojuvan kartan.
Salonki edellä
Nykyisten ja parin, kolmen vuosikymmenen takaisten venemallien sisätiloja verratessa uudet ovat lähes poikkeuksetta selkeästi tilavampia ja valoisampia. Niin on Novankin kohdalla, vaikka se aikanaan keräsikin kiitosta suuresta salongistaan.
Salonki on saatu tuotua veneen leveimmälle kohdalle sijoittamalla wc päälaipion etupuolelle. Kun keulakajuuttaan on mahdutettu kiitettävän pitkä V-vuode, wc:n mitoituksesta on väistämättä tullut niukka. Hämäräkin se on, sillä kattoikkuna jää keulakajuutan puolelle.
Wc-välikön vastalaidalla ovat ripustinkaappi ja vetolaatikostot, jotka palvelevat keulakajuuttaa. Lisää säilytystilaa on vuoteen alla se, mikä vesitankilta jää.
Keulavuode on pitkä, tuuletus käy hyvin kattoluukun kautta.
Kannen läpi tuleva masto on päälaipion etupuolella, jolloin kulku styyr-puurin puolen L-sohvalle on esteetön myös klaffipöytä kiertäen. Avatun pöydän ääressä ruokailee 4–5 henkeä, ja ruokajuomille on pöydässä oma lokero. Sohvien alla on pääasiassa säilytystilaa, kokeilemassamme veneessä tosin hupi-akut oli sijoitettu L-sakaran istuinosaan. Molemmat sohvat aukeavat selkänojat nostamalla täysmittaisiksi vuoteiksi, joihin on myös meripunkkakankaat.
Portaikko muodostuu moottorikopasta. Tässä veneessä sitä on jouduttu hieman suurentamaan, kun alkuperäinen 15 hevosvoiman Yanmar on vaihdettu 20 hevosvoiman Kubota Betaan. Kolmen askelman rappu on helppo kulkea, vaikka askelmat hämäävästi eri mittaisia ovatkin.
Pistopunkka navigointipöydän takana levenee yllättävästi moottorikopan taakse.
Porras palvelee myös penkkinä, kun kokki häärii paapuurin puolella olevassa pentterissä. Varustus on ollut suunnilleen sama – kardanoitu uuniliesi, päältä käytettävä jääkaappi, kaksi allasta – vuosimallista toiseen, mutta sijoittelussa on ollut eroja. Testi-Nova kuuluu varhaisimpaan sukupolveen, jossa altaat jäävät osin avotilan alle.
Kokonaisuudessaan pentteri on silti käytännöllinen kokoonsa nähden. Kivoja yksityiskohtia ovat astiahyllyt takalaipiossa ja sen läpi avattava luukku roskikseen.
Pentteriä vastapäätä on navigointipiste. Ensi silmäyksellä se on vaatimaton, mutta tarkemmin katsottuna oikein toimivan kokoinen. Pöydän alla on vetolaatikoita riittävästi ja pistopunkan päädyssä mahtuu istumaan hyvin. Pistopunkka levenee moottorikopan taakse yllättävän suureksi. Viimeisimmissä Nova-malleissa pistopunkka itse asiassa erotettiin liukuovella omaksi kajuutakseen. Se jäänee kuitenkin kovin pienen oloiseksi huolimatta valoa tuovasta tuuletusikkunasta avotilaan.
Sisustuksen puuosat ovat kestäneet vuosikymmeniä paremmin kuin lasikuitua peittävät vinyyliverhoukset. Pentterin kohdalta salongin etuosaan on reilu seisomakorkeus, ja kulkuväylä klaffipöydän ohi on väljä.
Novat rakennettiin ruiskulaminoimalla, mutta laminoimalla käsin kuitumattovahvikkeita kulmiin ja kriittisiin kohtiin. Rungot vesilinjasta ylöspäin ja kannet ovat kerrosrakennetta. Ydinaineena Albin käytti divinycelliä, Novan myöhempi tanskalaisvalmistaja balsaa.
Tuolloin vielä veneisiin tavattiin tehdä kunnolliset pilssit ja sellaisen pohjaan Novankin rautaköli on istutettu. Kalusteet on kiinnitetty päälaipion etupuolelta takalaipioon ulottuvaan kaksoiskuoreen.
Kun Nova tuotiin markkinoille, Albin Marin oli juuri saneerattu toisen omistajansa konkurssin jäljiltä. Tarkan budjetin aikana vene oli suunniteltu rakennuskustannuksiltaan edulliseksi. Se olikin hinnaltaan kilpailukykyinen, mutta halpaveneeksi sitä ei voinut sanoa.
Päätellen siitä, kuinka moni Nova edelleen purjehtii ristiin rastiin saaristoamme ja Itämerta, ei toteutuksessa ole luistettu laadusta näennäislaadun puolelle. Paljon vastinetta rahalle, lupasi Nova aikoinaan. Mitä purjehdukseen tulee, lupaus pitää yhä.
Ominaisuuspuntari
Venettä verrataan yleisesti ottaen samantyyppisiin ja -kokoisiin. Arviot kohdistuvat ensisijaisesti venetyyppiin, ei yksilöön, mutta mahdollisten lisävarusteiden ja muutosten vaikutuksia on huomioitu.
Albin 99 Nova
Vuosimalli 1982
Pituus 9,87 m, vesilinja 8,00 m, leveys 3,15 m, syväys 1,69 m, uppouma 4 400 kg, kölipaino 1 750 kg, isopurje 26 m², fokka 21 m², spinaakkeri 64 m², moottori Yanmar 15 hv
Suunnittelija
Peter Norlin
Valmistaja Albin Marin, Ruotsi. Bianca Yachts, Tanska.
Hinta uutena 185 000 mk
Gotlannin Visbyssä sijainnut Albin Marin oli suurten lukujen venevalmistaja. Se kuului niihin veistämöihin, jotka 1970-luvulla nostivat Ruotsin maailman suurimmaksi purjeveneiden valmistajamaaksi lukumäärillä mitattuna. Hurjilta tuntuvat tänä päivänä sellaiset luvut, kuin Albinin lähes 1 500 toimitettua venettä vuonna 1975.
Alas tultiin rytinällä. Vain viisi vuotta myöhemmin Albin Marin oli ajettu konkurssiin. Toiminta jatkui samalla nimellä, samoissa tiloissa, samoilla venemalleilla, mutta uutena yrityksenä.
Tuolla taustalla Novan menestys saattoi tuntua tekijöistään vaatimattomalta, vaikka sitä valmistettiin kaikkiaan noin 500 kappaletta. Albin Marin teki vuosimallit 1981–1987 ja myöhemmin muotit hankkinut tanskalainen Biancavarvet 1988–1990.
Juttu on julkaistu Vene-lehdessä 5/2015
