Satunnaisen saaren rantakallioon hakatut kaksi nimeä, sydän välissä ja päivämäärä 1800-luvun puolella. Herättäähän se mielenkiinnon.
Kuten tietysti myös Porin Reposaaren Takarannalta löytyvä ”Eläköön Neuvosto-Suomi”, joka on sinne sisällissodan aikoihin hakattu.Maisemantutkimuksen yliopisto-opettaja Eeva Raike tietää Reposaareen niin ikään hakatun sirppi, vasara ja tähti -muiston historian ja jopa sen tekijän.”Reposaarelainen Ade Sipilä on sen sinne tehnyt vuonna 1932. Sain selvitettyä viestin kallioon hakanneen tarinaa reposaarelaisilta sekä myös arkistoista, sillä hän oli valtiollisen poliisin tarkasti seuraama kommunisti”, Raike kertoo.
Poliittiset viestit ovat kuitenkin harvinaisuuksia. Enemmän rantakallioilta löytyy myrskyn moinaamista suojassa odotelleiden laivojen miehistöjen viestejä ja vanhojen linnakkeiden ja varuskuntasaarten sotilaiden ”olin täällä” -hakkauksia.
Raike kertoo, että ylivoimaisesti eniten on kuitenkin nimikirjaimia päivämäärineen suosituissa huviveneilyn saarissa, sydämellä tai ilman.
”Ihmisellä on tarve jättää oma merkki merkitykselliseksi kokemalleen paikalle. Ne vertautuvat hyvin erilaisiin Kilroy was here -tyyppisiin vessakirjoituksiin.”
Suurin osa saarissa tavattavista hakkauksista on tehty huviveneilyn yleistymisen aikoihin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Sitä vanhemmat ovat lähinnä ulkoluotojen kalastustukikohtiin verkostajien tekemiä puumerkkejä tai vallanpitäjien, kuten tsaarien vierailuiden kunniaksi hakattuja muistomerkkejä – toisin kuin vaikka Ruotsissa, Suomessa ei ole tavattu esihistorialliselta ajalta esimerkiksi viikinkien tekemiä kalliohakkauksia, Raike kertoo.
”Yksi erityinen, kaikkialla Suomessa esiintyvä hakkaus on Valapaton tulvaviiva.”
Valapaton tulva koettiin runsaiden sateiden seurauksena vuonna 1899 ja nimensä se sai Nikolai II:n mukaan. Hänen koettiin rikkoneen tuona vuonna helmikuun manifestillaan Suomelle antamansa hallitsijan valan. Tulvavesien korkeus on merkitty monien vesistöjen varrelle.
Nyt Raike etsii uudessa tutkimusprojektissa erilaisia hakkauksia rantakallioista.
Hankkeesta vastaa Turun yliopiston Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelma. Mukana ovat myös Turun museokeskus ja Satakunnan Museo.
Tietoja Raike toivoo erityisesti veneilijöiltä. Tänä vuonna havaintoja toivotaan Selkämeren ja Saaristomeren alueelta. Ne voi ilmoittaa internetistä löytyvään paikkatieto-ohjelman karttapohjaan, joka on avoinna marraskuun loppuun asti.
Suomen tunnetuin kalliohakkausten kohde on Hangon edustan Hauensuoli, jossa on havaittu yli 600 merkintää.
Raike kertoo omaksi suosikkimerkikseen Reposaaresta löytyvän erityisen monisyisen hakkauksen, jossa on nimimerkin lisäksi ankkuri ja sydän ja muita merellisiä symboleita.
”Siinä on muun muassa majakka ja merikäärme. Se on hakattu 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa ja tekijä tiedetään yhä.”
”Usko, toivo ja rakkaus -aiheinen kuvasto on mielestäni aina kaunista.”
Lisätiedot: Saaristojen kalliohakkaukset -hankkeen ilmoituspohja.
