Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Jutut

Jäiden väheneminen uhkaa itämerennorppan tulevaisuutta

Väitöskirjan mukaan tämä talvi voi olla näyte tulevasta, WWF tiedottaa.

19.05.2020

KirjoittajaJukka Hiiro

Päättyneen talven mittaan Itämeren jääpeite oli ennätyksellisen alhainen. WWF Suomen mukaan siksi on syytä pelätä, että itämerennorpan pesintätulos oli myös poikkeuksellisen heikko.

Jääpeitettä oli Itämerellä laajimmillaan 37 000 neliökilometriä, mikä oli ennätyksellisen vähän. Edellinen ”ennätys” oli 49 000 neliökilometriä, ja se mitattiin vuonna 2008.

Itämeren alueella on WWF:n mukaan noin 20 000 norppaa. Valtaosa norppapopulaatiosta elää Perämerellä.

Kuutti eli norpan poikanen syntyy yleensä jään päälle muodostuneeseen lumiluolaan, jossa emä imettää sitä kuukauden päivät. Kun lunta ei pesän suojana ole, ovat poikaset petojen ja kylmän armoilla, ja niiden kuolleisuus nousee.

”Perämeri oli norpan pesimäaikaan osittain avoimena ja alueella pääsi kehittymään aallokkoa. On todennäköistä, että norpan pesintä häiriintyi Perämerellä monin paikoin”, WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen sanoo.

Perämeren lisäksi itämerennorppia elää Saaristomerellä, itäisellä Suomenlahdella sekä Viron länsirannikolla sijaitsevalla Riianlahdella, WWF kertoo. Nämä osakannat olivat tänä talvena Perämeren kantaakin pahemmassa ahdingossa, sillä norpan eteläisillä pesimäalueilla ei ollut juuri lainkaan jäätä lisääntymisaikana helmi–maaliskuussa.

”Norppa on pesinnässään niin riippuvainen jäästä, että johtopäätös on ilmeinen ja lohduton: pesintä epäonnistui todennäköisesti pahoin itämerennorpan eteläisillä pesimäalueilla”, Tolvanen sanoo.

Havaintojen mukaan tiedetään, että osa itäisen Suomenlahden norpista yritti poikia Pietarin lähellä, mutta pesintä epäonnistui ja useita heikkoja kuutteja päätyi paikalliseen eläinhoitolaan. Myös Ahvenanmaalla löydettiin saareen syntynyt kuutti.

WWF:n merihyljetyöryhmän puheenjohtajan Antti Halkan mukaan talvien lämpeneminen ja jääpeitteen väheneminen ovat kasvava uhka itämerennorpalle. Halkan tuoreessa väitöskirjatutkimuksessa Itämerenhylkeet ovat keskeisenä aiheena.

Itämerennorppa oli vielä 1900-luvun alussa Itämeren runsaslukuisin hylje. Kanta hupeni 200 000 yksilöstä vähimmillään 5 000 yksilöön metsästyksen ja ympäristömyrkkyjen takia.

”Tämä talvi on esimerkki tavanomaisesta, keskimääräistä hieman heikommasta jäätalvesta tämän vuosisadan lopulla”, sanoo WWF:n merihyljetyöryhmän puheenjohtaja Antti Halkka.

Väitöskirjassa esitettävien tutkimustulosten mukaan itämerennorpan nykyisistä poikimisalueista Suomenlahden, Saaristomeren ja Riianlahden jääpeite heikkenee voimakkaasti tämän vuosisadan loppuun mennessä, mikä vaikuttaa voimakkaasti norpan pesintäympäristöön.

”Saaristomerellä vähenemä on noin kolmen kuukauden jäätalvesta kolmen viikon jäätalveen”, Halkka kuvailee.

Väitöskirjan johtopäätös on, ettei norppa todennäköisesti selviydy eteläisillä pesimäalueillaan, jos ilmastonmuutosta ei onnistuta hillitsemään. Perämerellä itämerennorpan pesintä onnistunee useimmiten myös vuosisadan lopulla.

WWF:n allaolevalla videolla näet uskomattoman kohtaamisen itämerennorpan kanssa.

X