Merentutkimusalus Aranda on palannut pitkältä tutkimusmatkalta, jonka aikana selvitettiin Itämeren pohjan happi- ja eliöstötilannetta osana HELCOMin ja Merentutkimuslaitoksen pohjaeläinyhteisöjen pitkäaikaismuutosten seurantaa. Matka kattoi suurimman osan Itämerestä ja näytteitä otettiin 90 tutkimusasemalta eri puolilta Itämerta.
Itämeren pohjien happitilanne oli jo viime vuonna erittäin huono varsinaisella Itämerellä, ja vaikka pientä elpymistä oli jo havaittavissa eteläisen Itämeren alueella, keskisellä ja pohjoisella Itämerellä happitilanne on kuitenkin huonontunut entisestään pohjanläheisissä vesissä.
Valtaosassa Suomenlahden syviä tutkimuspisteitä ei havaittu lainkaan pohjaeläimiä, eli pohja oli täysin kuollutta. Vaikka Suomenlahden pohjien happitilanne on jonkin verran parantunut, elpymistä pohjaeläimistössä ei ole vielä havaittu.
Ilahduttavasti Selkämerellä ja Perämerellä happitilanne on jälleen palautunut hyvälle tasolle, kun se aiempina vuosina on uhkaavasti heikentynyt. Happea oli runsaasti kaikilla tutkimuspisteillä pohjanläheisissä vesissä. Selkämeren valkokatkayhteisöt ovat myös palautumassa yli kymmenen vuoden taantumisen jälkeen. Myös tulokaslaji amerikanmonisukasmadon leviäminen on jatkunut Selkämerellä ja Perämerellä, joskin niiden tiheyden kasvu on hidastunut.
Pohjaeläimet ovat hyvin tärkeitä meriekosysteemin toiminnassa. Pohjaeläimet muokkaavat ja hapettavat pohjasedimenttiä, toimivat luonnon omana ’puhdistuslaitoksena’ hajottamalla orgaanista ainesta sekä vaikuttavat merkittävästi meren sisäiseen ravinnekuormitusprosessiin. Pohjaeläimet ovat myös tärkeä ravinnonlähde monelle kalalajille, ja pitkäikäisiä ne heijastavat meren tilaa ja kertovat sen kehityksestä.
Amerikankampamaneetti on selvinnyt talven yli joka puolella Itämerta. Perämeri on kuitenkin toistaiseksi säästynyt tältä tulokaslajilta. Tiheimmät esiintymät ovat edelleen Ahvenanmaan lounais- ja länsipuolen syvänteissä sekä Selkämeren pohjoisosassa. Amerikankampamaneettimäärät ovat kuitenkin jonkin verran laskeneet kaikilla Itämeren altailla verrattuna tammikuun tilanteeseen.
Muilla merillä amerikankampamaneetti saalistaa tehokkaasti eläinplanktonia sekä kalojen mätiä ja poikasia. Mustallamerellä laji on aiheuttanut suurta tuhoa sardellikannoille. Itämerellä tämä kampamaneetti näyttää jäävän pienikokoiseksi ja vaikutuksia kalakantoihin on edelleen vaikea ennustaa.
AI 13.6.2008
