Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Tilaa
Kilpailut

Itämeren ensimmäinen virallinen RORC-kisa purjehditaan heinäkuussa – kisaveneet irtautuvat Katajanokan vierassatamasta

Heinäkuussa Helsingissä purjehditaan kilpailu, jonka optimisti voi uskoa orastavaksi legendaksi: Itämeren ensimmäinen virallinen RORC-kisa, Roschier Baltic Sea Race.

15.07.2022

KirjoittajaPasi Nuutinen

KuvaajaPepe Korteniemi, Tim Wright

Ennen kuin siemen nousee edes taimelle, sen pitää puskea läpi karikkeiden. Risuja on riittänyt, kun pitkään toivottua virallista RORC-kilpailua on järjestelty Itämerelle.

21. heinäkuuta se vihdoin tapahtuu. Kisaveneet, joukossa maailmantähtiä, irtautuvat Katajanokan vierassatamasta, nostavat purjeet lähtöalueella Helsingin edessä ja suuntaavat yli 600 merimailin reitille Tukholman edustalle, Gotlannin ympäri, Hiidenmaan ohi ja taas kohti Helsinkiä ja maalipaukkua.

Sakari Kalskeen jännitys ei ehkä silloin poistu, mutta vaihtuu toisenlaiseksi. Nyt hän toimii osana järjestelykoneistoa, kisaan hän lähtee miehistössä.

”Ainakin näillä näkymin olen Kenneth Björklundin Ender Pearlissä”, Kalske myhäilee. Oma venekunta, Ari Känsäkosken Fuji, on silloin vielä Atlantilla, mikä kokonaisuuteen nähden on vain pieni harmi.

Kilpailun vastuullinen järjestäjä Royal Ocean Racing Club (RORC) on yksi johtavista kilpapurjehdusorganisaatioista maailmassa. Alueellisissa kisoissa se tukeutuu paikallisiiin toimijoihin, joita nyt on jopa harvinaisen monta. Ocean Racing Alliance (ORA) ja Avomeripurjehtijat ry, pursiseurat NJK, HSK ja Xtra Staerk ORS, Helsingin kaupunki; Kalskeen luettelo on pitkä.

”Toimimme matalassa tiimiorganisaatiossa”, Kalske sanoo. Pääasia on, että kaikilla on omat vastuunsa ja niistä suoriudutaan. Kalske muistuttaa vapaaehtois- ja talkootyön huimasta määrästä. Juuri sen toimivuudella, usean vuoden yhteistyöllä ja viime kesän esikisan näytöillä suomalaiset ovat onnistuneet vakuuttamaan brittijärjestön.

Sekä Itämeren mahdollisuuksilla tarjota kiinnostava purjehduskokemus kansainvälisille kilpailijoille.

Hypr on VOR70-pursi, joka kiersi pallon 2011-12 -kisassa nimellä Camper Lifelovers.

Ludden supermaxi

Yksi heistä ja koko kisan kiinnostavimmista hahmoista on Ludde Ingvall, maailmalla menestyneimpiä ja tunnetuimpia suomalaispurjehtijoita. Hän saapuu paikalle supermaxi Tokolosh VII:llä. 33,7-metrinen pursi on tällä tietoa myös regatan suurin vene.

Ingvall hehkuttaa Baltic Sea Racen syntyä merkittäväksi askeleeksi suomalaiselle avomeripurjehdukselle.

”Tämä on tosi hyvä juttu. Pitkään on yritetty luoda kisaa, joka tosiaan houkuttaisi kansainväliset veneet Suomeen ja nyt siinä ollaan onnistumassa.”

Rata on ensinnäkin riittävän pitkä ollakseen kiinnostava isoille pursille. Toiseksi ajankohta lähellä Gotland Runtia mahdollistaa kahteen kisaan osallistumisen yhdellä reissulla.

”Ja palatessa ehtii vielä Cowes-viikolle ja Fastnetiin Englantiin”, Ingvall summaa.

Päivitys 16.7. Ludde Ingvall ei osallistu kilpailuun, koska hän ei ehtinyt siirtämään venettään ajoissa.

Silti kesäkuun puolivälissä ilmoittautuneiden lista on vielä toivottua lyhyempi, Sakari Kalske murehtii. Kolmisenkymmentä venettä on jo mukana, mutta tavoite on korkeammalla. Kaksi syytä nousee yli muiden.

Ludde Ingvall on innoissaan Baltic Sea Racen syntymisestä ja tuo kisaan supermaxi Tokolosh VII:n.

Kansainväliset harmit

Ensimmäinen on Ukrainaan hyökännyt Venäjä. Arvaamaton suurvalta pelottaa ulkomaisia venekuntia, niin kilpailijoita kuin matkaveneilijöitä. Toinen on muiden kisojen aikataulut. ORC-EM -kisat Norjan Hankössä elokuun alussa, mikä vienee pois tusinan verran suomalaisia ja virolaisia huipputiimejä.

”Veneiden siirrossa on oma aikataulunsa”, Kalske ymmärtää.

”On myös niin, että näin pitkästä kisasta suurella todennäköisyydellä tullaan takaisin ainakin jotain varustevaurioita kärsineenä, joten korjaamiseen pitää myös varata aikaa.”

Silti reitistä on varta vasten haluttu pitkä yli sen maagisen rajan, josta nousee ihan oma kilpailujen ryhmänsä. Puhutaan ”Classic 600 miles” -kisoista. Siihen lasketaan Sydney–Hobart, Fastnet, Caribbean 600 ja Middle Sea Race.

Se on toki vielä kaukana, että Baltic Sea Race nousisi tuolle listalle, vaikka kaksi seuraavaa kilpailua on jo varmistettu vuosille 2024 ja 2026. Toiveikas saa silti olla, sillä Itämerellä on kiistatta paljon muutakin poikkeuksellista annettavaa kuin keskiyön valoisat tunnit.

Muut kisat käydään valtamerten tuntumassa ja niihin verrattuna Itämeri on melkein kuin sisäjärvi. Pieniä, paikallisia säärintamia on paljon, mikä korostaa taktiikan ja reittivalintojen osaamista. Etenkin, kun tyypillisten lounaistuulten vallitessa reitti muistuttaa tyypillistä vasta-myötätuulirataa.

Antaako tämä sitten kotikenttäetua?

”Toivottavasti”, naurahtaa Sakari Kalske.

”Kyllähän mekin olemme saaneet ihan tarpeeksi ihmetellä muiden kisoissa virtauksia ja vuorovesiä!”

Arto Linnervuo on radalla Xtra Staerkilla ja järjestelyissä Xtra Staerk Ocean Racing Societyn kautta.

 

X