Huolto

Hometta patjassa? Näin vältät kosteusongelmat veneessä

Kosteus veneessä on tuttu ilmiö. Kiusaa kosteus alkaa tehdä, kun se ei pääse haihtumaan sisätiloista, vaan vahingoittaa veneen materiaaleja tai veneilijän terveyttä.

23.01.2019

KirjoittajaArja Kangasniemi

KuvaajaArja Kangasniemi, 123rf ja valmistajat

Kosteusongelmat veneessä johtuvat pääasiassa ilman kosteudesta, ilmanvaihdon puutteista, viileistä olosuhteista ja kondenssiveden muodostumisesta. Kosteuden määrään vaikuttaa moni seikka: ilmanvaihdon toimivuus, veneilläänkö makeassa vai suolaisessa vedessä, miten pitkään vene on vuosittain vesillä, veneen ikä ja rakenneratkaisut, sekä veden, ulkoilman ja veneen sisätilojen lämpötila.

Prosessi alkaa sitä nopeammin, mitä matalampi ympäröivän nesteen väkevyys on ja mitä lämpimämpää vesi on. Makeassa vedessä kosteus imeytyy siis aggressiivisemmin kuin suolaisessa vedessä, lämpimässä vedessä nopeammin kuin viileässä. Kosteutta myös muodostuu sitä enemmän, mitä pidempään vene on vedessä. Vanhassa veneessä kosteutta on enemmän kuin uudessa.
Myös veneen materiaalit vaikuttavat kosteuden määrään. Puuveneeseen muodostuu enemmän kosteutta kuin lujitemuoviveneeseen, koska puu on materiaalina huokoisempi. Puuveneessä ongelma on ajan mittaan pehmeneminen.

Lujitemuoviveneiden hartsi, kuidut ja kerrosrakenteet vaikuttavat myös kosteuden määrään. Jos veneen sisustusmateriaali on paljas lujitemuovi, siihen muodostuu helpommin seinää pitkin rakenteisiin valuvaa kondenssivettä kuin jos lujitemuovin päällä on toinen materiaali. Ohuisiin lasi-ikkunoihin kerääntyy enemmän kondenssivettä kuin paksuihin muovi-ikkunoihin.
”Vesirajan alla oleva pinnoitekin vaikuttaa kosteuden määrään. Jos pohjassa on vain polyesteripohjainen gelcoat, kondenssi-ilmiö on voimakkaampi kuin jos pohjassa on lisäksi kosteudelta suojaava primer-maali”, selittää korjaamopäällikkö Berndt Broms Jouko Lindgren Oy:stä.

Sisätiloissa tärkeintä on tuuletus

Veneen sisäpuolen kostumiseen vaikuttaa eniten se, miten hyvin ilmanvaihto toimii. Jollei veneessä ole venttiileitä tai tuuletusta, sinne kertyy kosteutta ilmasta. Jos pilssissä on vettä, veneessä on koko ajan kosteutta. Lisäksi sisätiloissa on riesana kondenssivesi.

”Veneen runko on Suomessa yleensä kylmempi kuin ulkoilma. Alle + 20 asteen lämmössä kaikkiin pintoihin muodostuu kondenssivettä”, sanoo mm. venepatjoja valmistavan Unikulman toimitusjohtaja Vesa Tuominen.

Veneen sisälle muodostuva kosteus ei vaikuta paljonkaan runkoon, vaan patjastoon, kalusteisiin ja verhoukseen, mikä aiheuttaa haju- ja homehaittoja, jopa terveysongelmia. Ilmanvaihtoa voi parantaa pitämällä ovet auki hyttien välillä, sekä luukkuja ja ikkunoita auki mahdollisuuksien mukaan. Mutta veneessä täytyy olla ilmanvaihtokanavia etenkin, kun vesillä ollaan luukut kiinni esimerkiksi yöaikaan. Painovoimaiset venttiilit poistavat kosteaa ilmaa ja tuovat tilalle kuivaa ilmaa ulkoa.

Painovoimaisten lisäksi veneissä voidaan käyttää tuuleen perustuvia tai koneellisia venttiileitä. Yleensä niitä on asennettu veneeseen jo valmistusvaiheessa, ja ilma pääsee kiertämään jatkuvasti esimerkiksi ovessa olevan ritilän tai kattoluukun venttiilin kautta. Kannelle asennettujen tuulettimien kautta saadaan kuivaa ilmaa sisään ilmanpaineen ja tuulen avulla. Aurinkokennolla toimivia tuulettimia voidaan käyttää joko poistoilma- tai tuloilmaventtiileinä. Osaan niistä on asennettu paristo auringottomia jaksoja varten.

”Kannelle asennettuun tuloilmaventtiiliin kannattaa asentaa ilmansuodatin etenkin, jos satama sijaitsee vilkkaan tien lähellä. Ilmansuodatin estää ulkoa tulevan pölyn ja lian pääsyn veneeseen, mikä estää myös homehtumista”, selittää Vesa Tuominen.

Ilmanvaihtoventtiilit ovat tarpeellisia etenkin suljettavissa tiloissa: kajuutoissa, wc:ssä, suihkussa, pilssissä ja istumalaatikon säilytyslokeroissa. Myös pentterissä, jossa usein syntyy höyryä, täytyy huolehtia riittävästä ilmanvaihdosta. Uusia venttiileitä kannattaa asentaa silloin, kun veneen sisäpinnoilla näkyy kosteutta tai veneessä tuoksuu ummehtuneelta.

”Ilman pitäisi kiertää mahdollisimman hyvin. Se ei ole veneessä ihan yksinkertaista, koska siellä voi olla useita säilytysluukkuja ja monta hyttiä. On venekohtaista, miten ilma saadaan kiertämään ja millaisia venttiileitä pitäisi olla. Jos päätät itse asentaa venttiileitä, kysy neuvoa veneveistämöltä”, kehottaa Berndt Broms.

Huolla tuulettimet

Tuuletin täytyy huoltaa säännöllisesti. Avaa se ja tarkista, onko sisällä oleva suojaverkko puhdas. Seuraa aurinkokennotuuletinta alusta asti, että tiedät, millaisella teholla se pyörittää ilmaa kunnossa ollessaan. Jos teho on vähentynyt, tuuletin on syytä uusia. Myös tuulettimessa oleva paristo täytyy vaihtaa aika-ajoin.

Jos veneessä on lämmitin tai koneellinen tuuletin, käytä niitä veneen kuivatuksessa kostealla säällä ja sateisina kesinä. Lämmitintä käytettäessä huolehdi, että kosteus pääsee ulos veneestä, eikä sisätiloihin synny kasvihuone-efektiä. Kosteat vaatteet, purjeet, pelastusliivit ja muut tekstiilit täytyy kuivattaa ennen kuin ne laitetaan kaappiin tai säilytystilaan.

”Jos sataa paljon, kosteus kannattaa kuivattaa tai pyyhkiä pois pinnoilta. Pienveneissä, joissa on vain pari venttiiliä eikä sähkölaitteistoa, aurinkokennoilmanvaihtoa tai vastaavaa, pitää irtotavarat kantaa ulos kuivumaan sateen jälkeen”, muistuttaa Broms.

Rannassa ilmanvaihtoa voi tehostaa kankaisilla tuulenohjaimilla. Kansiluukkuun tai oveen asennettava tuulenohjain johtaa ilmavirran ulkoa veneen sisälle. Tuulenohjaimia saa valmiina, sellaisen pystyy valmistamaan itsekin, yksinkertaisimmillaan lakanasta tai pyyhkeestä.

Kondenssivesi riesana kajuutoissa

Kondenssivettä muodostuu kaikkialle, missä lämmin ilma kohtaa viileän pinnan. Kajuutoissa etenkin patjat keräävät helposti kosteutta. Kun nukkuja hikoilee ja hengittää, lämmin ja kostea ilma imeytyy patjaan samalla, kun vesi jäähdyttää veneen pohjaa ja patjoja alapuolelta. Myös seinille muodostunut kondenssivesi voi valua seinää pitkin ja imeytyä patjoihin.

Venevalmistajat käyttävät yleensä kosteisiin tiloihin tarkoitettuja patjamateriaaleja, mutta jos teet patjat, patjanpäälliset ja muut venetekstiilit itse, varmista niiden soveltuvuus venekäyttöön. Parhaita ovat synteettiset kuidut, jotka eivät sisällä kosteutta imeviä kuituja. Esimerkiksi puuvilla imee kosteutta, joten se on huono materiaali patjanpäällisissä.

Venepatjojen pitäisi olla homesuojattuja ja paloturvallisia ja jousipatjan jousien ruostesuojattuja. Jollet tiedä, onko venepatjoissasi ja kankaissa homesuojaus, selvitä se veneen valmistajalta. Myös entinen omistaja on voinut homesuojata patjat, joten selvitä suojauksen kesto, sillä se täytyy uusia aika ajoin. Homesuojaukseen sopivia aineita saa venetarvikeliikkeistä, venepatjojen valmistajilta ja veneverhoilijoilta.

”Jos silmät ovat aamulla rähmässä ja punoittavat, on aika vaihtaa patja ja petivaatteet. Homeinen patja täytyy hävittää, mutta tee siitä ensin kaava uutta patjaa varten”, sanoo Vesa Tuominen.

Pesu syksyllä ja keväällä

Huolellinen veneenomistaja ehkäisee jo ennalta kosteuden muodostumista myös talvisäilytyksen aikana. Periaatteessa veneeseen ei pääse muodostumaan hometta ja muita kosteusvaurioita, jos ilma kiertää riittävästi.

Poista veneestä kaikki irtotavara: verhot, patjat, petivaatteet, kirjat, kartat ja kuivaruoka. Siivoa sen jälkeen vene pilssistä kattoon pesuaineilla ja kuivata sisätilat huolella. Homeitiöt eivät kasva ilman ravintoa, joten lika ja alkava home täytyy poistaa ajoissa. Jotkut venepatjojen valmistajat käsittelevät patjat ja muut tekstiilit desinfiointiaineella. Se poistaa homeen, bakteerit, virukset ja sienet. Käsittelyn voi toki tehdä itsekin.

Kemialliset ja sähköiset kuivaimet poistavat myös tehokkaasti kosteutta. Käy kuitenkin säännöllisesti tarkastamassa kuivaimen toimivuus, vaihtamassa kosteuden keräävät kiteet ja tyhjentämässä vesisäiliö. Jos käytät sähköistä kuivainta, tarkista telakointipaikan omistajalta, sallitaanko sellaisen käyttö.

”Ennen kuin kannat irtotavarat takaisin veneeseen keväällä, siivoa vene ja anna sen kuivua. Siivoa vene myös kesällä säännöllisesti. Käytäntö on osoittanut, että mitä harvemmin venettä on pesty, sitä laajemmin se on homeessa”, valistaa Berndt Broms.

Juttu on julkaistu aikaisemmin Vene-lehden numerossa 1/2017.

X