Kuva: Lehtikuva/Pekka Sakki
Inhimillisestä erehdyksestä ja omasta huolimattomuudesta johtuva veneen karilleajo voi olla rangaistava teko. Tähän kantaan on päätynyt Helsingin hovioikeus, joka antoi Teemu Selänteen veneen karilleajosta päätöksen syyskuun lopussa.
Hovioikeuden mukaan Selänteen veneen kapteenina toiminut mies laiminlöi hyvää merimiestapaa, kun hän ei käyttänyt navigoinnin apuna tutkaa, eikä karttaplotterin pimentymisen jälkeen pysäyttänyt venettä, varmistanut jatkoreittiä merikartasta ja järjestänyt alukseen riittävää tähystystä.
Selänteen Princess 56 -moottorivene saapui heinäkuussa 2006 puolen yön aikaan Helsinkiin valaistua reittiä Pihlajasaaren länsipuolelta. Tarkoituksena oli jatkaa Pihlajasaaren pohjoispuolelta itään kohti Katajanokan satamaa.
Reittivaihtoehtoja olisi ollut kaksi. Veneen käyttämä valaistu väylä olisi johtanut Länsisataman alueelle, josta erkanee toinen valaistu väylä kaakkoon. Pihlajasaaren pohjoispuolella kulkee myös 2,4-metrin väylä, joka ei ole valaistu. Väylän pohjoispuolella on vaaralliseksi tiedetty kari, joka on merkitty punaisella lateraaliviitalla. Juuri tälle kivelle alle viiden solmun nopeudella kulkenut vene lopulta karahti ja sai pohjakosketuksen takia vuodon.
Veneessä oli onnettomuushetkellä 22 matkustajaa, jotka olivat hovioikeuden mukaan veneen vakavien vaurioiden takia hengenvaarassa. Veneen kapteeni ohjasi aluksen Pihlajasaaren hiekkarannalle, jonne matkustajat pelastautuivat. Veneeseen oli tuolloin vuotanut arviolta jo 3 000-4 200 litraa vettä ja alus oli vaarassa upota.
Hovioikeuden mukaan veneen onnistunut kuljetus rantaan ei vähennä tapauksessa kapteenin toiminnan yleistä moitittavuutta. Olosuhteet olisivat edellyttäneet erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta, jolloin merionnettomuus olisi ollut estettävissä. Hovioikeus tuomitsi veneen kapteenille hyvän merimiestaidon laiminlyönnistä 30 päiväsakkoa.
Teemu Selänne ei ollut onnettomuuden sattuessa veneessä. Käräjäoikeuden aiemman päätöksen mukaan Selänne ei tehnyt väärin luovuttaessaan veneensä kaverilleen, jolla oli oikeuden mukaan myös riittävä pätevyys kuljettaa tämän kokoluokan venettä.
HJO 6.10.2008
Aiemmat uutiset samasta aiheesta:
Selänteelle ei syytettä
Helsingin käräjäoikeus hylkäsi Teemu Selänteen syytteet. Myös Selänteen venettä kuljettaneen miehen syytteet kaatuivat oikeudessa.
Oikeus hylkäsi syytteet, koska sen mukaan säädös asettaa suomalaisveneilijät eriarvoiseen asemaan muiden EU-maiden veneilijöiden kanssa. Jutun keskiössä oli merilain säädös, jonka mukaan tarpeeksi suuren veneen kuljettamiseen vaaditaan erillinen tutkinto. Tällaista tutkintoa ei venettä ohjanneella Selänteen ystävällä ollut, eikä muualla EU:ssa sellaista vaadita.
NHL-kiekkoilija Teemu Selänteen huviveneen Ellinoren toissakesäisen karilleajotapauksen käsittely alkoi tänään Helsingin käräjäoikeudessa. Syyttäjä vaatii Selänteelle sakkorangaistusta alusturvallisuusrikkomuksesta sekä merikelpoisuudesta huolehtimisen laiminlyönnistä.
Selänteen Princess 56 -venettä onnettomuushetkellä ohjannutta ystävää syytetään kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta, merikelpoisuudesta huolehtimisen laiminlyönnistä sekä hyvän merimiestaidon laiminlyönnistä. Sekä Selänne että hänen ystävänsä kiistävät syytteet.
Vene ajoi karille Pihlajasaaren pohjoispuolella jahdin ohitettua reimarin sen väärältä puolelta. Puolustuksen mukaan karilleajon syynä oli karttaplotteriin tullut laitehäiriö.
Kyydissä oli 23 matkustajaa. Käräjäoikeudessa kuultujen merenkulkulaitoksen edustajien mukaan he olivat kivilleajon takia vaarassa. Pahan vuodon saanut vene upposi lopulta osittain Pihlajasaaren laiturin lähistölle. Jahdissa ei tuolloin ollut enää matkustajia. Selänne ei ollut veneessä onnettomuuden sattuessa.
Syyttäjän mukaan Selänne oli luovuttanut veneen päällikkyyden henkilölle, jolla ei ollut olosuhteiseen nähden tarvittavaa taitoa ja kykyä, eikä aluksen moottoritehon (894,5 kw) huomioon ottaen lain edellyttävää pätevyyttä.
Merikelpoisuudesta huolehtimisen laiminlyönti tarkoittaa käytännössä sitä, että syyttäjän mielestä Selänteen jahdilla olisi pitänyt olla Merenkulkulaitoksen antama miehitystodistus ja veneessä sen mukainen miehitys.
Oikeuden päätös annettaneen kansliapäätöksenä viikon kahden kuluessa.
HJO 21.9.2007
Selänne selvinnee ilman sakkoja
NHL-jääkiekkoilija Teemu Selänne saattaa selvitä säikähdyksellä hänen Ellinore-veneensä karilleajosta seuraavasta oikeuskäsittelystä. Liikenne- ja viestintäministeriössä on jo tovin ollut valmisteilla asetusmuutos, joka poistaisi kokonaan 500 kilowatin tehorajan huviveneiden miehistön pätevyyteen liittyvistä vaatimuksista. Merenkulkulaitos on jättänyt asiaa koskevan muutostoivomuksen ministeriöön jo viime syksynä. Nykyinen asetus ei ole sanamuodoltaan tältä osin selkeä. Epäselvyyttä on siitä, pitääkö aluksen olla yli 24 metriä pitkä ennen kuin huviveneen kuljettajalta vaaditaan ammattitutkinto – vai onko tutkinto oltava myös silloin, kun alus on alle 24 metriä pitkä, mutta sen koneteho ylittää 500 kilowattia.
Yksikön päällikkö Mikael Nyberg liikennepolitiikan osaston liikennepalveluyksiköstä kertoi maanantaina Vene-lehdelle, että asian käsittely on jäänyt ministeriössä muiden kiireiden jalkoihin. Uutta asetusta on valmisteltu nimenomaan Merenkulkulaitoksen esityksen pohjalta; se poistaisi 500 kilowatin rajan kokonaan. Veneen 24 metrin pituusraja pysyisi nykyisenä.
– Kyllä tämä asia pitää saada kuntoon, koska asetusta voi ilmeisesti tulkita monella tavalla. Nopea ratkaisu olisi toki perusteltu, koska uusi veneilykausi on alkamassa. Valmistelemme asiasta esityksen uudelle ministerille. Lopullinen päätös voi toki olla jokin muu kuin Merenkulkulaitoksen kanta, Nyberg totesi.
Myös rajaturvallisuusasiantuntija Tom Lundel Rajavartiolaitoksesta arvioi, että pätevyysasetus on hankalasta kirjoitettu. Valvovan viranomaisen kanta on toistaiseksi ollut, että huviveneen pitää olla yli 24 pitkä, jotta sen kuljettajalta vaaditaan tutkinto. Näitä veneitä on Suomessa vain seitsemän. Niitä veneitä, joiden koneteho ylittää 500 kilowattia, on venerekisterissä 121 kappaletta.
– Ne tapaukset, jossa alus on ollut alle 24-metrinen, mutta koneteho on ylittänyt 500 kilowattia, on tyydytty kirjaamaan ylös ja tiedot on ilmoitettu Merenkulkulaitokselle mahdollisia jatkotoimia varten, komentajakapteeni Lundel toteaa.
Syyttäjä Antti Simola Helsingin syyttäjänvirastosta päätti viedä Selänteen tapauksen käräjille juuri epäselvän lakitekstin takia. Selänteen Ellinore on 17 metriä pitkä, mutta sen koneteho ylittää selvästi 500 kilowatin (679,8 hevosvoiman) rajan. Hevosvoimia Ellinoressa on 1 200. Selännettä itseään syytetään veneen luovutuksesta henkilölle, jolla ei ollut ajo-oikeutta. Hän ei ollut itse veneessä, kun Ellinore karautti kivelle Helsingissä Hernesaaren edustalla. Aluksen päällikkönä onnettomuushetkellä ollut espoolaismies sai syytteen vesiliikenteen vaarantamisesta, alusturvallisuusrikkomuksesta sekä hyvän merimiestaidon laiminlyönnistä.
Turun käräjäoikeus antoi viime kesänä sakkotuomion veneilijälle, jonka vene oli alle 24 metriä pitkä, mutta koneteho ylitti 500 kilowatin rajan. Tuomiosta on valitettu hovioikeuteen.
HJO 23.4.2007
Selänne käräjille karilleajosta
NHL-jääkiekkoilija Teemu Selänteen omistaman veneen karilleajo Helsingin edustalla kesällä 2006 johtaa syytteisiin. Syytteen saa myös Selänne itse, vaikka hän ei ollut onnettomuuden sattuessa veneessä.
Syyttäjä Antti Simola Helsingin käräjäoikeudesta kertoi perjantaina iltapäivällä Vene-lehdelle, että hän on päättänyt esitutkinnan perusteella viedä tapauksen käräjäoikeuden käsittelyyn. Simolan mukaan venettä onnettomuustilanteessa kuljettaneella Selänteen ystävällä, 36-vuotiaalla espoolaismiehellä, ei ollut oikeutta toimia aluksen päällikkönä, koska veneen koneteho ylitti 500 kilowatin (679,8 hevosvoiman) rajan. Selänteen jahdin koneteho oli 1 200 hevosvoimaa. Ajo-oikeuteen olisi vaadittu vähintään vuokraveneen kuljettajan tutkinto. Aluksessa olisi myös pitänyt olla virallinen, merenkulkulaitoksen antama miehitystodistus.
Simola arvioi, että tapauksessa on kyse vesiliikenteen vaarantamisesta, alusturvallisuusrikkomuksesta sekä hyvän merimiestaidon laiminlyönnistä. Selänteen kohdalla syyte käsittää aluksen luovutuksen henkilölle, jolla ei ollut ajo-oikeutta.
Käräjäoikeuden käsittelyn päivämäärää ei ole päätetty. Tietoa tulevasta oikeuskäsittelystä ei ole vielä toimitettu Selänteelle, eikä veneen päällikkönä toimineelle espoolaismiehelle. Syyttäjä Simolan mukaan tapauksesta on luvassa enintään sakkorangaistuksia, eikä vastaajien tarvitse olla henkilökohtaisesti paikalla oikeuskäsittelyssä.
Oikeuden tulevalla päätöksellä lienee vaikutusta siihen, miten Selänteen veneen vakuutusyhtiö suhtautuu onnettomuudesta aiheutuneiden vahinkojen mahdollisiin korvaushakemuksiin.
Selänteen Ellinore-jahti oli ensin käynyt Tallinnassa, josta matka jatkui Hangon kautta Kirkkonummelle. Siellä Selänne poistui aluksesta. Jahti suuntasi kohti Helsinkiä Selänteen kaverin toimiessa veneen päällikkönä. Ellinore ajautui 10. heinäkuuta Helsingin Hernesaaren edustalla väylältä viitan väärälle puolelle, jossa alus törmäsi rajusti kiveen. Rytinän seurauksena veneessä mukana ollut iäkäs mies löi päänsä ja putosi veteen. Vuotava Ellinore ajettiin onnettomuuden jälkeen viisaasti Pihlajasaaren rantahietikkoon uppoamisen välttämiseksi.
HJO 20.4.2007
