Tilaa
Testit

Hallberg-Rassy 44 – Isännän jahti

Porvarillinen charmi sen viehättävimmässä ja miellyttävimmin purjehdittavassa muodossa on Hallberg-Rassyn olemuksen ydintä. Molemmat toteutuvat oivallisesti uusimmassa mallissa.

26.05.2017

KirjoittajaPasi Nuutinen

KuvaajaAnton Reenpää

Skagerrak aukeaa Göteborgin edestä suoraan Pohjanmerelle. Rullaan plotterin mittakaavaa suuremmaksi ja kurssimme osoittaa Skotlannin pohjoiskärkeen. Tuuli nousee parhaimmillaan 10 m/s asti, mutta onneksi se puhaltaa etelälounaasta; silti avomerta riittää nostamaan mainingit 2–3-metrisiksi.

Olemme valtamerikelpoisten matkapursien kotikentällä. Ehkä konseptia keskiavotilalla varustetusta, jykevästä ja ylellisestä purresta ei suorastaan ole keksitty Orustin saarella, mutta siellä se on hiottu huippuunsa. Veistämöistä tunnetuin on Hallberg-Rassy, ja sen uusimmalla, 44-jalkaisella mallilla, olemme aaltoja taltuttamassa.

Hyvin talttuvat, suorastaan erinomaisesti. Vene nousee kauniisti syvimmästäkin aallonpohjasta. Modernisti varsin pysty keularanka halkaisee aallon huipun roiskimatta. Kun harjan ylittää liian jyrkästi ja ajaa runkoa pidemmälti ilmaan, alas tullessa odottaa yllätys: pelottavan rysäyksen sijaan Hallberg-Rassy kertoo ohjaajalleen ajovirheestä vaimealla humauksella.

Testivene on varustettu sähköisillä trimmauslaitteilla niin kattavasti, että tottumattomalle niiden käsittely on aluksi hidasta. Pystylatoitettu isopurje (Elvström Fat Furl) rullautuu sähköisesti. Sen ulosvetäjä tulee avotilan styyrpuurin laidalla olevalle sähkövinssille (Lewmar 55), johon on vedetty myös nostimet ja kikitalja. Keulassa on genua, jonka rullalaite on sähköinen; ei siis köysiä lainkaan. Genuan jalukset tulevat avotilan partaiden ulkopuolella oleville sähkövinsseille (Lewmar 55 Rev), jotka toimivat kahteen suuntaan. Isopurje on jalustettu avotilan takana olevan levangin kautta styyrpuurin puolella olevalle, yksisuuntaisella sähkövinssille (Lewmar 40).

Kaikki vinssit toimivat tarvittaessa käsinkin. Jokaisella on käyttökytkimensä vieressä, mutta myös huiman kokoisessa käyttöpaneelissa ratin edessä. Tämä tekee purjeiden hallinnasta aluksi vieraan tuntuista. Pienen harjoittelun jälkeen hommaan rutinoituu ja se alkaa maistua oikein hyvältä.

Mikä tärkeintä, järjestelmä mahdollistaa suuren veneen purjeiden täyden hallinnan yksin sellaisellekin henkilölle, jonka liikkuvuus tai voimat ovat jostain syystä rajoittuneet.

Mahongin hehkua

HR 44 on korkea vene, joten portaat salonkiin ovat sekä korkeat että jyrkät. Kannattaa silti laskeutua, sillä tunnelma on sitä ihanan perinteistä merihenkeä, jotta pohjoismaiseksi tyyliksikin kutsutaan: paljon puupintaa (vakiona mahonki, vaihtoehtona tammi), upeaa viimeistelyä, hyvin sijoitettuja kaiteita.

Paapuurissa päälaipiota vasten on L-sohva, jolle istahtaa ruokailuun neljä henkeä mukavasti. Pullokaapilla varustettu klaffipöytä aukeaa yli käytävän, jonka toisella puolella on vakiona pitkä sohva kolmelle tai testiveneen tapaan kaksi nojatuolia; ne olivat todella miellyttäviä istua.

Portaikon styyrpuurin puolella oli testiveneessä navigointipiste. Kooltaan se on pienehkö, mutta järjestelyiltään oikein toimiva. Laiteasennuksille sopiva hyllykin on jo valmiina karttapöydän ja salongin välissä.

Perusversiossa tällä kohdalla on tiivis L-pentteri ja navigointipiste on toisella laidalla. Testiveneessä paapuuriin oli sijoitettu pentteri, ja pidän tätä järjestelyä selkeästi parempana. Keittiöön saadaan silloin todella reilusti sekä työ- että kaappitilaa, ja kapean käytävämäinen pentteri on turvallinen käyttää myös veneen kulussa ollessa.

Lue esittely kokonaisuudessaan Vene-lehdestä 5/2017.

Lue myös nämä

X