Klassiset veneet ovat jälleen upeasti esillä Venemessuilla.
Etenkin mahonkiveneiden ystäville yksi messujen helmistä on 9,9 metrinen salonkivene Wilhelmiina, joka on valmistettu 1905 Jyväskylässä. Hondurasin mahongista, oregoninmännystä ja tammesta tasasaumarakenteella rakennetun Wilhelmiinan kunnostuksesta on vastannut mestaripuuseppä Harri Kääriä. Aito 1900-luvun alkupuolen moottori on vielä haussa. Nykyinen omistaja kertoo kaipaavansa kertomuksia Wilhelmiinan historiasta ja etsivänsä veneelle sen arvoista sijoituspaikkaa, kun kunnostustyö on saatu päätökseen.
Näytteillä on myös persoonallinen puufiskari Fanny – klassinen kaunotar, joka kätkee sisäänsä melkoisia salaisuuksia. 440 hevosvoimallaan Fanny on Suomen nopein fiskari. Kymmenen vuotta kestänyt rakennusprojekti muutti fiskaria perusteellisesti ja nykyisin Fannyn vauhti on kymmenen matkustajan kanssa huikeat 40-50 solmua. Kiihtyvyyden salaisuus on kaksivaiheinen kytkin, jollaista ei muissa vastaavissa veneissä juuri näe. ”Kytkimen ansiosta jopa massiiviset muskeliveneet jäävät kiihdytyksessä Fannyn jälkeen”, kertoo Fannyn ylpeä omistaja Fridde Martin.
Mahogany Yachting Societyn (MYS) ja Outboard Museumin Klassiset veneet -osastolla on esillä useampikin mahonginkiiltävä klassikko. Italialaista mahonkiveneiden aatelia edustaa Meksikon olympialaisista nimensä saanut Riva Olympic vuodelta 1970. Osaston suurin vene on M&A Seppälän Veneveistämön viimeinen valmistunut moottorivene, 9 x 3 metrinen Melaisa II. Osaston pienin vene on puolestaan monipuolisen moottoriurheilijan Otto Brandtin legendaarinen kilpavene, jossa on noin 50 hv:n Evinruden nelisylinterinen perämoottori vuodelta 1936. Vene on alkuperäisessä kunnossaan ja sen menoa voi myös seurata filmiltä, jossa se voittaa 1950-luvulla Kaivopuiston edustalla ajetun Suomi-Ruotsi-maaottelun.
Visseli soi
ja höyry tuoksuu
Suomen Höyrypursiseuran osastolla puserretaan rautaa ja messinkiä!
Osastolle rakennetaan aito höyrylaiva, josta löytyy oikeilta paikoiltaan laivan ankkuri, komentosilta, kompassi, ruori, korsteeni, raakitorvet, kone ja potkuri.
Esitteillä on myös ainoa Suomeen palautettu sotakorvauslaiva, satamajäänsärkijä Turso.
Höyrypursiseuran osaston kantavana teemana on höyrylaivaharrastus tänä päivänä. Messuosasto tarjoaa tietoa seuran toiminnasta sekä höyrytekniikasta ja laivahistoriasta kiinnostuneille mahdollisuuden liittyä mukaan.
Noin 300-jäsenisen yhdistyksen laivarekisterissä on yli 80 laivaa, jotka on kaikki esitelty seuran osastolla sanoin ja kuvin. Niin merellä kuin isoimmilla järvillä liikennöi vielä useita höyrylaivoja, joiden ensi kesän risteilytarjonnasta Höyrypursiseura kertoo mielellään tarkemmin.
Puuveneveistäjien
taidonnäytteitä
Suomalaiset, kansainvälisestikin arvostetut veneveistämöt rakentavat monipuolisella osaamisella ja vuosisatojen perinteellä puuveneitä, jotka täyttävät vaativimmankin asiakkaan tarpeet ja toiveet. Puuveneveistäjät ry:n osasto onkin vuodesta toiseen yksi Venemessujen vetonauloista.
Tänä vuonna 20-vuotisjuhlavuottaan viettävien Puuveneveistäjien osastolla nautitaan jälleen puuveneiden tuoksusta, tunnelmasta ja tyylistä.
Osastolla esittäytyy yhteensä kymmenen veistämöä ja suosituissa työnäytöksissä nähdään mm. köysimaton tekoa, rimakanootin rakentamista ja mahonkiveneen viimeistelyä.
