Tilaa
Jutut

Aurinkoreitti houkuttelee Pohjanmaalle

Osuuskunta Aurinkoreitti edistää veneilyä ja saaristomatkailua Pohjanmaalla. Se on tehnyt veneilijöille verkkosivut, joilla esitellään kymmeniä satamia ja väyliä. Syvyystiedot ovat yksityiskohtaisempia kuin satamakirjoissa ja virallisissa merikartoissa.

29.05.2021

KirjoittajaAnne Sjöholm

KuvaajaSteffi Sjöholm

Osuuskunta Aurinkoreitissä on mukana kymmeniä veneilyseuroja, kalastuskuntia ja muita yhdistyksiä 14 Pohjanlahden rannikkokunnan alueella. Työtä tehdään vapaaehtoisvoimin. Osuuskunta ei tavoittele voittoa.

Osuuskunnan verkosto ulottuu Kristiinankaupungista Kokkolaan, Yttergrundin majakalta Tankarin majakkasaarelle ja Ohtakarille. Sen verkkosivuilla aurinkoreitti.fi esitellään satamia vähän laajemmaltakin alueelta, jotta veneilijän olisi helpompi tulla Aurinkoreitin alueelle. Eteläisimpiä kuvattuja satamia ovat Merikarvian kunnassa sijaitseva ihastuttava Ouraluoton entinen merivartioasema sekä erittäin toimiva Kasalan kalasatama, jossa veneilijälle järjestyy saunaa ja savukalaa.

Verkkosivuilla on satamapiirrokset kymmenistä Pohjanmaan satamista. Niissä on merkitty virallisten väylien virallisten syvyyksien lisäksi tiedot osuuskunnan tekemistä syvyysmittauksista sekä myös epäviralliset viitat. Satamien joukossa on palvelu-, retki-, kalastus- ja hätäsatamia. Sopivia löytyy jokaisen makuun saaristokaupungeista ulkomeren majakkasaarille. Reittiään suunnitellessaan kannattaa huomioida, että osa satamista ja niihin johtavista väylistä on hyvinkin matalia eikä sovellu esimerkiksi matkapurjeveneelle.

Majakoitahan on länsirannikolla tasaisin välein. Näihin saariin kyllä pääsee ja tunnelma on upea.

Reittisuunnittelun tueksi Aurinkoreitin verkkosivulla on myös alueellisia piirroksia, joissa näkyy useampia satamia sekä sisääntuloväylät. Yhdelle karttasivulle on merkitty kaikki Aurinkoreitin kuvaamat satamat, ja sataman kohtaa näppäämällä pääsee sen yksityiskohtaisiin tietoihin ja piirroksiin. Kartassa näkyy myös Aurinkoreitin kuvaamat satamat Ruotsin Höga Kustenilla. Yhdeksi reittivaihtoehdoksi Aurinkoreitti vinkkaa kierrosta Etelä-Suomesta Vaasaan, siitä Höga Kustenille ja Ahvenanmaan kautta takaisin.

Taatusti tuoretta kalaa saa ostaa suoraan kalastajilta.

Pyydykset ovat usein aivan väylän vieressä.

Aurinkoreitti aurinkoalueella

”Aurinkoreitti-käsite syntyi 1990-luvulla erään matkailunedistämishankkeen yhteydessä. Merenkurkun alue Vaasan lounaispuolellahan on Suomen vähäpilvisintä ja -sateisinta. Aurinkoreitti on pohjoisessa ja kesäyöt ovat merkittävästi valoisampia kuin Etelä-Suomessa”, osuuskunnan puheenjohtaja John Erickson kertoo.

Seudun venekerhot ja kalastuskuntaa ovat tehneet yhteistyötä 60-luvulta lähtien. Ne ovat yhdistäneet yksittäisiä yksityisiä väyliä verkostoiksi ja julkaisseet niistä omia merikorttejaan paikallisten käyttöön. Vähitellen kehittyi ajatus houkutella alueelle veneturisteja muualta.

Täällä länsirannikolla aurinko laskee upeasti mereen.

”Vuosina 2000–2010 ennen muuta kunnat, maakuntaliitto ja Merenkurkun neuvosto jatkoivat markkinointia. Tulokset olivat kuitenkin heikkoja, koska vain kouralliseen vierailukohteita johti varmistettu väylä. Esimerkiksi edes Vaasan ja Pietarsaaren vierassatamiin niitä ei ollut. Samaan aikaan viranomaisten asemat ulkosaaristossa tyhjenivät ja alkoivat rapistua”, John Erickson toteaa.

Vuoden 2010 tiedoilla syntyi venekerhojen kesken ajatus korjata tilannetta. Wasa Segelförening organisoi syvyysmittaukset ja Bergön kalastuskunta otti tehtäväkseen investoida reimareihin ja työveneeseen. Mukana projektissa oli myös silloinen Liikenneviraston väyläyksikkö. Varat, yhteensä 3 miljoonaa euroa, saatiin projektitutkija ja keräystuloina.

Reimareita riittää ja kaikki ovat tarpeen.

”Projekti hoidettiin pääosiin vuosina 2010–2016. Yhteensä päivitettiin noin 450 km venereittejä yleisiksi väyliksi ja melkein kaikki päivitetyt väylät voitiin ottaa mukaan uuteen F-merikarttasarjaan vuonna 2019. Joitakin väyliä virallistettiin vielä sarjan julkaisemisen jälkeen. Ne tiedot löytyvät Traficomin ja Aurinkoreitin verkkosivuilta. Näiden lisäksi parannettiin noin sata kilometriä venereittejä väyläluokassa 6. Projektin myötä saatiin varmistettua yleinen ja mittaamalla varmistettu väylä 50 kohteeseen eli niiden määrä noin kymmenkertaistui”, John Erickson summaa.

Ymmärrettävästi moottoriveneet ovat suosituimpia kuin purjeveneet näillä vesillä.

Projektin jälkeen heräsi tarve varmistaa, että kaikki venekerhot ja kalastuskunnat toimivat samalla tavalla, ja niin päätettiin perustaa osuuskunta Aurinkoreitti. Nykyisin sen jäsenjärjestöt ylläpitävät yhteensä noin 1 600 kilometriä venereittejä- ja väyliä, joista osa on virallisia merikarttoihin merkittyjä väyliä ja osa yksityisiä. Uusia mittauksia tehdään jatkuvasti. Tavoitteena on saada vielä lisää yksityisiä venereittejä rekisteröityä virallisiksi väyliksi ja avata näin turvallinen pääsy uusiin paikkoihin Pohjanmaan kivisellä vesillä.

Kun vettä on näin niukasti kannattaa pysyä tiukasti väylällä.

Vieraspalveluita talkoovoimin

Osuuskunta on alkanut huolehtia eräistä vierailukohteista, joissa ei ole edellytyksiä kaupalliselle toiminnalle. Kesällä 2020 Aurinkoreitin paikallisorganisaatiot pyörittivät palveluita Yttergrundin, Gåshällanin, Rönnskärin ja Mikkelinsaaret luontoasemilla. Metsähallituksen kanssa keskustellaan myös muutamasta muusta kohteesta.

Toiminta alkoi kesällä 2018 Rönnskärin entisellä luotsi- ja merivartioasemalla. Siellä toinen vapaaehtoisista paikalla päivystävistä miehistä on Martti Kaivonen.

”Aurinkoreitillä ei ole palkattua henkilökuntaa. Kaikki tehdään talkootyönä. Olen täällä nyt toista kertaa hommissa. Paikka on tuttu entuudestaan venekerhojen toiminnan kautta”, Martti Kaivonen kertoo.

Aurinko-reitilläkään ei aina ole aurinkoa. Taustalla nousee sumu.

Hän ohjaa paikalle saapuvia veneitä sopiviin koloihin laiturissa, vuokraa yöpymistiloja sekä saunaa.

”Esimerkiksi polkujen ajamiseen menee neljä tuntia. Heinäkuun lopulla meillä on täällä aina niittotalkoot, jotta maisema säilyy ketomaisena”, Martti Kaivonen sanoo.

Hän näkee, että Aurinkoreitti on vuosien kuluessa onnistunut lisäämään venematkailua Pohjanmaalle.

”Täällä Rönnskärissä käy paljon ruotsalaisia, ja myös englantilaisia, ranskalaisia ja saksalaisia. Kerran tuli yksi 14 metrinen katamaraani, jossa oli Sveitsin lippu. Nyt koronakesänä on ollut tavallista enemmän myös helsinkiläisiä. Ihan selkeästi muualta tulevien veneiden määrä on kasvanut”, Martti Kaivonen summaa.

Lue myös nämä

X