Kuusisto, Linnanniemi (Piikkiö)

VENE 6/2021

Kuusiston linnan raunioiden juurella, Linnanniemessä on piskuinen laituri, joka sopii muutaman tunnin kiinnittymiseen, mutta yöpyminen on kielletty. Satamaa ja luonnonsuojelualueeksi määriteltyä raunioaluetta isännöi Metsähallitus. Laiturin juuressa on museoviraston asettama kyltti, joka kertoo, että muureilla on kiipeily kielletty ja vanhempien tulee vahtia lastensa leikkejä.

Linnanniemen palveluihin kuuluvat mainio grillipaikka valmiiksi pilkottuine puineen, sekä siisti vesi-wc. Raunioiden lähellä on puutalo, jossa Kaarinan kaupungin nuorisotoimi ylläpitää kahvilakioskia.

Noin 700 metrin päässä raunioilta on punainen iso talo, Kuusiston kartano, joka nykyään toimii näyttelyitä järjestävänä taidetalona.

Kuusiston piispanlinna rakennettiin aikoinaan Suomen katolisen kirkon piispojen turvapaikaksi ja residenssiksi. Alun perin linna oli puinen ja kivisen linnan rakentaminen aloitettiin 1300-luvun alussa. Seuraava vuosisata oli Kuusiston linnan kukoistuskautta. Silloin linnanherrana oli Turun kuuluisa piispa Maunu II Tavast.

1500-luvun uskonpuhdistuksen pyörteissä katolisen kirkon sotilaallinen, poliittinen ja taloudellinen valta murennettiin ja siksi Kustaa Vaasa päätti lopulta purkaa koko linnan.

Risto Nordell

VENE 8/2013:

Ajamme Kuusiston saaren itäpuolitse persoonallisesti merkittyjä kalapyydyksiä väistellen. Ilta jo hämärtyy, kun pääsemme linnan laituriin. Laiturin päässä on vettä pari metriä ja kyljessäkin matkaveneelle sopivasti syvyyttä. Kierrämme vielä hämärässä linnan.

Täällä on asuttu 1200-luvulta asti, mutta kivisen piispanlinnan rakentaminen aloitettiin 1300-luvulla. Kun Kustaa Vaasa 1500-luvulla uskonpuhdistuksen yhteydessä valloitti linnan, viimeinen katolinen piispa Arvid Kurki oli jo paennut. Kuningas antoi Turun linnan päällikön Maunu Sveninpojan tehtäväksi linnan tuhoamisen.

Paikalla on ollut laituri ainakin 1900-luvun alusta lähtien. Viimeisin 1950-luvulla rakennettu laituri oli päässyt niin huonoon kuntoon, että se piti sulkea muutama vuosi sitten. Museovirastolla, joka hallinnoi linnan raunioita, ei yksin ollut mahdollisuutta ryhtyä uusimaan laituria.

Linnan rauniot ovat Kaarinan kaupungille tärkeä matkailukohde ja laituria pidettiin paikallisesti niin merkittävänä, että kaupunki päätti osallistua laiturin rahoittamiseen. Rakentamiskustannukset jaettiin puoliksi Museoviraston ja kaupungin välillä.

Kuusiston linnan raunioiden pohjoispuolella sijaitseva, vuonna 2012 valmistuneen T-muotoisen laiturin pituus on 20 m ja syvyys laiturin päässä yli 2 m, joten vesibussitkin ovat tervetulleita Kuusiston linnalle.