Palva

KIPPARI 1/2009:

Rymättylän kunnan alueella on pääsaaren lisäksi lukuisia suuria saaria ja 400 luotoa mahtuu myös mukaan. Rantaviivaa kertyy yhteensä lähes 600 kilometriä. Suurimmat saaret ovat Pähkinäinen, Pakinainen, Korvenmaa ja Ruotsalainen lännessä, josta 5,5 metrin runkoväyläkin halkoo. Nämä paikat löytyvät merikarttasarjasta D, karttalehdeltä 719.

Pääsaari, jossa Rymättylän keskus sijaitsee, on lahtien, niemien ja salmien sekamelska. Rymättylän nimikkolintu on uhanalainen harmaapäätikka, kasvi on kataja sekä kala silakka.

Alueella on lisää veneilijöiden paratiiseja Pakinaisten itäpuolella, esimerkiksi Iso Ristiluoto. Saaressa ei ole palveluita.

Ruotsalaisen eteläpuolella on yhteyslaituri, mihin Röölästä liikennöi yhteysalus.

Ruotsalaisen eteläpuolella on Riukuluoto ja Mustaluoto, jossa on laiturit. Niihin voi kiinnittyä, wc:n lisäksi muita palveluita ei ole.

Velkua, Palva

Matka jatkuu Palvan saareen Velkualle, jossa on 4-5 paikkaa vieraslaiturissa ankkurikiinnityksellä. Veden syvyys on noin 1,5-2,4 metriä. Palvasta on lauttayhteydet Velkuanmaalle ja mantereen suuntaan Teersaloon, jos haluaa vierailla naapurissa.

Sataman suojaisuus ja laituriin ajo

Palvan sataman suojaisuus on hyvä joka suunnan pikkutuulilta. Ankkurin pitävyys on kohtalainen, vaikka pohja on osittain mutaa. Hiljaisina aikoina olen kiinnittänyt veneen vajan kylkeen, eikä paikalliset ainakaan silloin hätyytelleet – tosin ketään ei ole näkynyt maisemissa.

Palvan laituriin poiketaan runkoväylältä 2,4 metrin väylälle. Lähestymiseen on kaksi mahdollisuutta: joko Lailuodon itäpuolelta tai Iso Haiskon pohjoispuolelta. Molemmat vaihtoehdot ovat hyviä ja selvästi merkityt.

Maissa havaittua

Laiturin vieressä on rakennus, jonka takana infotaulu, vessa ja roskis. Kirkkotietä voi tallustella kirkolle ja Palvan meritaistelun muistomerkille. Matkaa kirkon nurkalle kertyy vieraslaiturista noin 400 metriä. Pysyvä näyttely on nykyään tuuliajolla ja uusia tiloja etsitään jopa Teersalon puolelta. Meritaistelu on käyty venäläisten ja ruotsalaisten välillä syyskuussa vuonna 1808 ja siinä yhteydessä ryöstettiin esimerkiksi kirkon irtaimisto.

Pyhän Henrikin kirkko on rakennettu vuonna 1793. Hyvän akustiikan ansiosta siellä soveltuu hyvin pidettäväksi Velkua Soi -musiikkijuhlat, jotka on järjestetty jo seitsemän kertaa ja yleisöä on ollut paikalla Velkuan väkilukuun nähden runsaasti. Musiikkijuhlat ovat monipäiväiset, joten niihin voi matkallaan veneilijäkin osallistua. Kesällä 2009 musiikkijuhlat järjestettiin 3.-7. heinäkuuta.

Nähtävyydet

Palvan saareen kannattaa tutustua kävelyreissulla eri kohteisiin matkaeväiden kera: Pyhän Henrikin kirkko, kotimuseo, saariston luonto ja hiljaisuus, merikotka taivaalla ja mieltä piristävä maalaismaisema.