Tilaa
Jutut

Vuonna 1909 uponneen kalkkiproomun hylky löytyi Helsingin ulkosaaristosta

Kyseessä oli vuonna 1909 sattunut onnettomuus, jossa laivaväylälle ankkuroidun kalkkikiviproomun merkkilyhty oli sammunut, minkä seurauksena siihen törmäsi höyrylaiva upottaen proomun aaltoihin.

24.06.2020

KirjoittajaJukka Hiiro

Rysäkarin itäpuolelta löytyi aiemmin tuntematon hylky. Espoon edustalla Helsingin ulkosaaristossa sijaitsevan hylyn löysivät Meriarkeologisen seuran vapaaehtoiset sukeltajat tehdessään yhteistyösukelluksia Museoviraston pyynnöstä.

Jo vuosia Meriarkeologisen seuran vapaaehtoiset ovat tehneet yhteistyötä eri viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Museoviraston kanssa tehtävä yhteistyö liittyy usein kaikuluotain kuvauksissa havaittujen erikoisuuksien, anomalioiden, tarkistamiseen.

Sellainen oli lähtökohta myös nyt löytyneen hylyn tapauksessa. Liikenneviraston tilauksesta veneväyliä Espoon edustalla kartoittanut Meritaito-yritys teki kaikuluotain kuvauksiamuutama vuosi sitten. Aineiston jälkikäsittelyssä havaittiin viime kevättalvella pohjassa olevan tarkistamisen arvoinen poikkeama. Itseasiassa poikkeamia oli kaksi, mutta siinä kun toinen paljastui hylyksi oli toinen vain kasa kiviä, Meriarkeologinen seura tiedottaa.

Uusien kaikuluotain kuvien avulla hylky varmistui hylyksi jo ennen sukelluksia. Sukellusten myötä noin 40-metrisen hylyn todettiin olevan mitä todennäköisimmin laivasta kalkkikiviproomuksi muokattu alus. Hylky oli löytöhetkellä yhä kalkkikivilastissa.

Aluksen alkuperä oli löytöhetkellä mysteeri, mutta hyvin pian Ilta-Sanomat oli jo jäljittänyt jutussaan sen alkuperän.

Kyseessä oli vuonna 1909 sattunut onnettomuus, jossa laivaväylälle ankkuroidun kalkkikiviproomun merkkilyhty oli sammunut, minkä seurauksena siihen törmäsi höyrylaiva upottaen proomun aaltoihin.

Meriarkeologisen seuran mukaan hylky makaa pohjalla oikein päin noin pohjoiskoillisesta etelälounaaseen. Pohja on noin 16 metrin syvyydessä ja ylimmät osat nousevat noin viisi metriä korkeammalle.  Hylky on löytäjien mukaan metallirunkoinen, mutta esimerkiksi parras, kansi ja kansirakenteet ovat olleet pääosin puisia.

Lisää hylkylöydöstä voit lukea Meriarkeologisen seuran nettisivustolta täältä.

Lue myös nämä

X