Ensimmäiseksi veneilijän on tiedettävä sähköstä, että sitä on kahdenlaista. Vaihtovirta (merkitty usein AC) on tuttu kotikäytöstä, ja sen jännite niin kotona kuin veneen maasähkölaitteissa on 230 volttia (V). Tasavirran (DC) jännite veneissä on yleensä 12 volttia – kuten autoissakin, jotka ovat toinen tasavirran yleinen sovelluspaikka. Isommissa veneissä on toisinaan myös 24 voltin tasavirtajärjestelmiä, mutta niihin pätevät samat lait kuin 12 voltin järjestelmiin.
Vaihtovirrassa napaisuus vaihtelee koko ajan, tasavirrassa plussa on aina plussa ja miinus aina miinus. Siksi kotona pistotulpan saa työntää pistorasiaan kummin päin tahansa, mutta veneessä tasavirtalaite on kytkettävä oikein: plussa plussaan ja miinus miinukseen.
Kun vene ei ole kytkettynä voltin sähköverkkoon, saa sen vaihtovirtalaitteisiin eli maasähköjärjestelmään ja siihen kytkettyihin laitteisiin kajota ilman sähköasentajan pätevyyksiä. Tämä ei kuitenkaan ole suositeltavaa, ellei todella tiedä, mitä tekee. 230 voltin sähköisku voi tappaa. Väärin tehdyistä asennuksista voi seurata tulipalo. Parasta on noudattaa samoja määräyksiä kuin kotonakin, eli vaihtovirtalaitteisiin ei tule kajota lampun vaihtoa enempää.
Virran tuottoa ja kulutusta ilmaistaan ampeereilla (A). Esimerkiksi laturin tuotto voi olla 30A ja sähkölaitteen kulutus 1,5A tunnissa. Kun tiedetään veneen moottorin laturin tuotto, on helppo laskea, paljonko veneessä voi olla kulutusta ajon aikana ilman vaaraa akkujen tyhjenemisestä. Kulutuksen summan on oltava pienempi kuin tuoton määrän.
Myös sulakkeiden koko ilmoitetaan ampeereina. Niissä luku tarkoittaa suurinta virtamäärää, minkä sulake päästää lävitseen rikkoutumatta. On tärkeää muistaa, että sulake on varokeino estämässä laitteiden vaurioitumista ja sen vuoksi rikkoutunutta sulaketta ei saa korvata suurempitehoisella.
Akkujen kapasiteetti ilmoitetaan ampeeritunteina (Ah). Luku kertoo täyteen varatun akun varastoiman virran määrän. Esimerkiksi 115 Ah:n akku voi antaa yhden ampeerin verran virtaa 115 tunnin ajan. Näin siis teoriassa, todellisuudessa kesto on selkeästi pienempi ja riippuu muun muassa akun ja sähköjärjestelmän kunnosta.
Laturin tuoton ja muun kulutuksen ollessa tiedossa voidaan siis laskea, kauanko akun tai akkujen lataaminen moottorin laturilla kestää. Tässäkin tosin teoria on käytäntöä kauniimpi, sillä laturin säädin laskee lataustehoa pikkuhiljaa, jotta akut eivät vaurioituisi liian nopeasta latauksesta.
Tehon suure on watti (W). Esimerkiksi 15W lamppu vaatii 15 wattia tehoa. Lamppujen ja ylipäänsä kaikkien sähkölaitteiden tarvitsema virran määrän voidaan laskea jakamalla watit volteilla. Tulokseksi saadaan ampeereita. Näin siis 40 wattia tehoa vaativa laite 12 voltin järjestelmässä kuluttaa 3,33 ampeeria.
Tiedosta on hyötyä sekä laskettaessa sähkönkulutusta että määriteltäessä kunkin laitteen tarvitseman sulakkeen kokoa. Edellisessä tapauksessa tarvittaisiin 5 ampeerin sulake, koska se on lähin suurempi vakiokoko 3,33 ampeerista.
Vastusta ilmaistaan ohmeina (Ω). Vastuksen mittaus onnistuu yleismittarilla. Tuloksen perusteella voidaan yksinkertaisesti selvittää, onko johto poikki tai sulake rikki. Jos pieni vastus löytyy, se tarkoittaa, että sähkö pääsee läpi ja johto, sulake tai muu sähkölaite on ehjä. Jos vastus on ääretön – mittari näyttää ykköstä – ei virta pääse läpi lainkaan.
Juttu on julkaistu Vene-lehdessä 6/2010.
