Veneklassikko: Flying Albatross 870/871 - 1980-luvun menestysvene

Flying Albatross 870:stä muodostui heti tullessaan 80-luvun puolivälissä monen veneilystä haaveilevan unelmavene. Se oli uudenlainen, kotimainen matkavene, jolla matka taittui perinteistä uppoumarunkoista venettä selvästi nopeammin. Veneessä myös oli tilaa ja kaikki se, mitä veneloman vietto edellytti.

Oikeastaan mikään ei ole muuttunut. Matkaveneiltä vaaditaan edelleen samoja ominaisuuksia, joilla Flying Albatross runsaat 20 vuotta sitten hurmasi venekansaa. Vaikka veneiden kehitys on ollut kiivastakin, todella uutta on tullut vain vähän.

Suosiosta huolimatta Flying Albatross 871 mielletään tänä päivänä ennen kaikkea klassikoksi, mutta hieman menneessä merkityksessä.

Sen aika oli ja tänä päivänä kysyntä on jäänyt melko vähäiseksi.

Samanlaisen kohtalon ovat kokeneet monet muutkin suomalaiset, aikanaan suositut hitaat matkaveneet. Kiihkeä aika vaatii kiihkeää liikkumista.

Veljekset Syrjäsuo ovat rakentaneet veneitä Piikkiössä jo vuosikymmeniä. Albatross-merkkisiä veneitä on ollut monenlaisia, mutta Flying Albatross on niistä tunnetuin.

Se esiteltiin suurelle yleisölle ensi kerran helmikuussa 1986. Uutuuden esikuva oli Lauri Syrjäsuon suunnittelema Albatross 29, hidas, peräkajuutallinen matkavene. Jo tuolloin ajan henki vaati lisää nopeutta. Moottoritehoa ei kuitenkaan haluttu nostaa, joten oli keksittävä muut konstit.

Perästä tasainen pohja uppoumarungossa ei ollut uusi oivallus. VTT:n laivatekniikan laboratoriossa tehdyissä pienoismallikokeissa pohja osoittautui kulkuvastukseltaan huomattavasti edullisemmaksi kuin perinteinen uppoumarunko.

Matkanopeus nousi kahdeksasta 12 solmuun ja huippunopeus peräti 15 solmuun moottoritehoa oleellisesti nostamatta. Uutuus oli menestys.

Albatrossin ohjaamo on pelkistetty, mutta se ei matkantekoa haittaa, vaan tyypillisesti Albatrossilla ajetaan pitkiäkin matkoja.

Vain vähän muutoksia

Flying Albatrossin rungossa on tapahtunut hyvin vähän muutoksia. Vain keulan ylenmääräistä roiskimista torjumaan asennettu roiskelista tulee nykyään suoraan muotista. Näkyvin ulkoinen muutos on ollut koristeteippausten muuttuminen, mutta niissäkään ei suuria muutoksia ole tehty. Uimataso on nykyään suurempi.

Suurimmat Flying Albatrossin muutokset ovat tapahtuneet salongissa. Ovi on siirretty laidasta keskelle ennen kaikkea pentterin takia, sillä pentteri on kokonaan oikealla laidalla.

Aiemmin se oli hajautettu oikealle laidalle ja peräseinää vasten. Näin pentterille on saatu lisää tilaa. Työtason alle on saatu jääkaappi, vetolaatikot ja roska-astiat sekä pesualtaat. Ratkaisu on ehdottomasti käytännöllisempi. Myös keskikäytävää on levitetty.

Albatrossin salonki on mukavan tilava ja uudemmissa veneissä pentteri on ryhmitelty käytännöllisesti.

Sohvaryhmää on korotettu niin, että ulos näkee paremmin. Apukuljettajan penkin selkänojan kääntämällä voi istua kasvot menosuuntaan. Lisäksi kaksoisakkujärjestelmä on nyt vakiovaruste,
polttoainesäiliö on 250 litraa ja ikkunoiden kumilistojen tilalle on laitettu alumiinikehykset. Muita muutoksia ei muista Veneveistämö Syrjäsuo Oy:n toimitusjohtaja Esko Syrjäsuokaan.

Koeajoimme puolitoista vuotta sitten syksyllä yhden ensimmäisistä Flying Albatrosseista ja kesän vanhan Albatrossin. Kummankin veneen omistaja oli veneeseensä tyytyväinen. Heihin yli 20 vuotta vanhassa veneessä vetosivat samat asiat kuin 80-luvun veneilijöihin: Albatross on tilava, turvallinen, käytännöllinen ja edullinen käyttää.

Flying Albatross on hyvä osoitus siitä, että vaikka veneet kehittyvät ja muuttuvat, perusasiat ovat ja pysyvät. Matkaveneilijät kaipaavat ja tarvitsevat samoja asioita kuin kaksi- tai jopa kolmekymmentä vuotta sitten. Televisiot, suihkut, mikroaaltouunit ynnä muut mukavuuteen vaikuttavat ominaisuudet ja varusteet ovat ekstraa perusasioiden päälle.

Lue esittely digilehdestä 3/2009.

Flying Albatross 870/871 esiteltiin laajemmin Vene-lehdessä 5/08.