Mikä on babystay?
Etuharuksen sisäpuolelle tuleva ja sitä lyhyempi (=baby) väliharus, joka kovassa tuulessa ja aallokossa antaa lisätukea mastolle. Tyypillinen toppirikatuissa pursissa, joissa saalingit ovat suorassa kulmassa mastoon nähden. Myös esim. kutteri- tai klyyvariharus, jos on tarkoitettu em. purjeen kiinnitykselle.
Mikä on barduuna?
Veneen peräkulmista mastoon etuharuksen korkeudelle ulottuvat harukset. Tyypillisiä vanhoissa osatakiloiduissa veneissä, joissa saalingit ovat suorassa kulmassa mastoon nähden. Niillä kiristetään etuharusta sekä tuetaan mastoa. Purjehtiessa tuulen puolen barduuna pidetään kireällä ja suojanpuoleista löysätään isopurjeen liikkeen sallimiseksi.
Nykyveneissä barduunat ovat harvinaisia, koska voimakkaasti viistotuilla saalingeilla saadaan pysyvä kireys etuharukseen. 19/20- tai toppirikeissä käytettävät kaksi kiristettävää peräharusta ovat teknisesti ottaen barduunoita, vaikka syy niihin on usein vain kulun helpottaminen uimatasolle.
LUE MYÖS: Takila kertoo purren luonteen
Mitä tarkoittaa, kun purjehditaan virsikirjalla?
Kun purjehditaan myötäiseen niin, että keulapurje ja isopurje ovat jalustettuina vastakkaisille puolille, ajetaan virsikirjalla. Muissa Euroopan kielissä ollaan vähemmän hartaita. Ruotsissa purjeet ovat aika mielikuvituksettomasti ”saxat” (sakset, ristitty), kuten myös Ranskaksi (ciseaux). Runollisempi ”perhonen” toimii ainakin saksaksi (schmetterling) ja italiaksi (farfalla). Englantilaisten ”goose wings” on avomerihenkinen, mutta yllättäjiä ovat Espanjan ”orejas de burro” (aasin korvat) ja Hollannin ”melkmeisje” (maitotyttö).
LUE MYÖS: Isopurjeen parhaat säädöt
Mitä ovat kryssi, lenssi, slööri ja pii?
Kryssi on toinen sana luoville eli sivuvastaiseen tuuleen purjehtimiselle. Lenssillä ajetaan myötäiseen ja slöörillä purjehditaan sivutuulessa.
Pii on tuulensilmä, johon ohjaamalla saadaan purjeista paine pois reivausta ja muita manöövereitä varten. Piihin voi myös jäädä makaamaan myrskyssä tai lepotauolla.
Mitä ovat lee ja luu?
Lee on suojanpuoli eli tuulen alapuolella, luu eli luuvartti tuulen puolella.
Ikivanhojen termien alkuperää ei tunneta, mutta luuvartin otaksutaan johtuvan alunperin tuuleen kääntymistä tarkoittaneesta ruotsin verbistä ”lova”, josta johtuu myös meikäläinen luoviminen. Germaanisissa kielissä termi löytyy yhtenevänä äänneasuiltaan (lovart, luvart, loefwaarts). Leen kantamuodoksi on arvioitu muinaisgermaanista, suojaa tarkoittavaa sanaa ”hleoth”.
LUE MYÖS:
Purjeiden ABC – Perusteet eri purjetyyppien eduista ja hyödyistä on hyvä tuntea
Mikä on varalaita?
Vesilinjan yläpuolinen osa kylkeä. Vene-lehden testeissä mitataan korkeus sekä pystysuoraan että kaartuvaa kylkeä pitkin muotojäykkyyden laskemiseksi.
Teknisissä ja juridisissa yhteyksissä on tarkempiakin määritelmiä. Muun muassa huvivenedirektiivissä alimmaksi kohdaksi otetaan ylin vuotokohta (läpivienti, huohotusaukko tms.) ja ammattiliikenteen eri alustyypeille on muita lainsäädännön edellyttämiä mittaustapoja.
Mitä ovat laipiot?
Veneen väliseiniä kutsutaan laipioiksi silloin, kun niillä on tilojen erottamisen lisäksi runkoa vahvistavia, jäykistäviä tai muita rakenteellisia tehtäviä. Keulalaipio erottaa sisätilat esimerkiksi ankkuriboksista. Jos keulalaipio on tehty vedenpitäväksi, se on myös törmäyslaipio.
Päälaipio on suunnilleen veneen keskivaiheilla. Tiloista se jakaa luontevasti makuukajuutat ja salongin. Rakenteellisesti se on tärkeä kiertojäykkyydelle ja usein siihen ankkuroidaan mastoa tukevat sivuvantit.
Takalaipio yhdistyy yleensä kanteen sisäänkäynnin kohdalla ja erottaa peräkajuutat omiksi tiloikseen. Niiden takana on vielä perälaipio, sekin ehkä vesitiiviiksi tehtynä, ennen perälautaa.
Mitä on ruffi?
Nykyisin ruffi tarkoittaa kannesta korkeammalle nousevaa rakennetta asuintilojen kohdalla. Purjelaivoissa kyse oli asuintiloista yleisemmin tai niiden katosta (engl. roof, ruots. ruff) tarkemmin.
Purjeveneissä termi on selvä, koska ohjaamo on käytännössä aina avotilassa. Moottoriveneissä asuintilat ja ohjaamo yleensä limittyvät, joten ruffiksi tavallisesti kutsutaan (keula)kannen matalampaa osaa ennen korkeaa ohjaamo/salonkia.
Mikä on pilssi?
Rungon ja turkkilevyjen väliin jäävä tila. Kun nykypursissa köli usein kiinnittyy suoraan runkopalkkeihin, pilssi jää matalaksi ja lähinnä kerää kondenssista ja kansirakenteiden pienistä vuodoista kertyvän veden pilssipumpun poistettavaksi.
Aiemmin kölikiinnitystä varten rakennettiin syvä alaslasku, jonka pyöristetty liitos suojasi runkoa karilleajoissa. Samoin pitkäkölisissä veneissä pilssi muodostui luontevasti syväksi ja tilavaksi varastoksi, joka veden alla viileänä pysyessään korvasi jääkaapin, kunhan tavarat olivat vettä kestävästi pakattuja.
LUE MYÖS: Korjaa ja kunnosta: pilssipumppujen päivitys
Mikä on ketka?
Aluksen kannen pituussuuntainen kaarevuus, jossa keskiosa on keulaa ja perää matalammalla. Huviveneissä käytännössä partaan linja suoraan sivusta katsottuna.
Ketkan määrä oli puuveneissä pitkälti sidottu siihen, kuinka uppoumaa ja kantavuutta jaettiin vesilinjan alapuoliseen runkoon, ja kuinka kylkilaudoitus asettui siitä ylöspäin noustessa.
Lasikuitutyössä valinta on vapaampaa. Kannen ja partaan linja voikin olla kupera sisäkorkeuden lisäämiseksi: syntyy negatiivinen ketka.
Mikä on uppouma?
Määritelmän mukaan uppouma on sen vesimassan paino, jonka vene syrjäyttää kelluessaan. Huviveneiden teknisissä tiedoissa ilmoitetaan uppouma veneen ollessa tyhjänä, eli käytännössä veneen paino. Todellisuudessa uppoumaa kasvattaa veneen varustus, tankkien sisältö ja henkilömäärä, joiden sallittu määrä ilmoitetaan kantavuutena.
Rungon vedenalaisella muodolla voidaan ohjata sitä, missä uppouman aiheuttama noste vaikuttaa enemmän tai vähemmän, ja siten määritellä veneen kulkuasentoa sekä -ominaisuuksia.
LUE MYÖS: Trimmimittarista apua moottoriveneen kulkuasentoon
Mikä on kaapelinmitta?
Vanhin kirjoitettu maininta Cable’s length on vuodelta 1555. Termillä viitattiin purjealuksen ankkurikaapeliin ja sitä käytettiin syvyysmittana. Eri laivastoissa ja valtioissa mitat poikkesivat huomattavasti. Vasta tarve kartoilla ja navigoinnissa yhtenäisiin pituusmittoihin loi tarpeen yhtenäiselle määritelmälle.
Sellaiseksi otettiin meripeninkulman kymmenesosa. Vuonna 1929 Kansainvälinen hydrografinen järjestö IHO määritti meripeninkulmaksi 1 852 m, joten kaapelinmitta on 185,2 metriä. Silti esimerkiksi Britannian Amiraliteetilla kaapelinmitta on edelleen 185,32 m ja USA:n laivastolla 219,5 m.
Mitä ovat turkki ja täkki?
Purjelaivojen ajalla ruotsin kielen sana ”durk” tarkoitti laipioilla erotettua varasto- tai lastitilaa aluksen sisällä. Suomeen ja huviveneilyyn kääntynyt turkki tarkoittaa lattioita veneen sisällä. Yleisesti sitä käytetään myös avotilan lattiasta, joka oikeammin on täkki, eli ”däck”. Purjelaivoissa täkki tarkoitti kaikkia kansia, siis myös muita kuin ylimpänä ja säälle alttiina olevaa. Huviveneissä käsite elää jonkin verran. Kaikki eivät miellä sivu- ja keulakansia täkiksi, vaan rajaavat termin reunusten ympäröimään avotilaan – jota siis monet kutsuvat myös turkiksi.
Mikä lippu on sinipekka?
Viestilippu P eli Papa eli Blue Peter, jossa sinisellä pohjalla on valkoinen neliö keskellä. Varsinainen merkitys satamassa on kutsu miehistölle: ”Kaikki alukseen, olemme lähdössä.” Kalastusalukset käyttävät lippua merellä, jos pyydys tarttuu esteeseen haitaten kulkua tai ohjailua. Kilpapurjehtijoille sinipekka on erityisen rakas viestilippu, koska sillä ilmoitetaan lähtö tapahtuneeksi.
LUE MYÖS: Liputa oikein
Mitä ovat kavitointi ja ventilointi?
Veden kiehumispiste on 100℃ normaalipaineessa. Paineen laskiessa myös kiehumispiste laskee. Joissain oloissa potkurin etupuolelle syntyy niin suuri alipaine, että jopa luonnonvesi höyrystyy. Syntyvät kaasukuplat rikkovat potkurin pintaa.
Ventiloinnissa ilma tai pakokaasut pääsevät vähentämään potkurin pitoa. Koska ilmiötä torjuvaa, potkurin yläpuolelle sijoitettua levyä kutsutaan ristiriitaisesti kavitaatiolevyksi, potkurin ”sutimista” sanotaan usein kavitoinniksi, vaikka tarkalleen ottaen kyse on eri asiasta.
LUE MYÖS: Potkurin valinta – 13, 14 vai 15 tuumaa?
Mikä on toimintamatka?
Esitteisiin lasketaan toimintamatka yksinkertaisesti jakamalla polttoainetankin tilavuus edullisimmalla matkakulutuksella. Käytännössä arviota ei koskaan pidä tehdä näin suoraviivaisesti. Moni tekee, sillä polttoaineen loppuminen on vuodesta toiseen yksi yleisimpiä syitä meripelastustehtäville.
Kelin muuttuessa muuttuu myös ajonopeus ja siten kulutus. Reittiä pitää pystyä vaihtamaan suojaisammaksi pituuden kustannuksella. Siksi varareserviä pitää jättää vähintään 20 prosenttia ja toteutuneesta kulutuksesta pysytellä koko ajan tietoisena.
