Tilaa
Jutut

Veneiljän luontokohde: Vetsijärvi – Kauimpana kasvaa palsa

Suomen syrjäisin veneilijöiden järvi löytyy Kaldoaivista, Utsjoelta. Nyt Vetsijärven rannat ovat muuttumassa pysyvästi ilmastonmuutoksen seurauksena.

02.01.2021

Kirjoittajaja kuvat markus ånäs

Ilmasto muuttuu lämpimämmäksi. Erityisesti veneilijät ovat voineet huomata sen viimeisten vuosikymmenten aikana, kun kausi on vain pidentynyt. Saaristossa lämpimien maiden vitsaus, haitallisia tauteja levittävät ötökät, ovat punkkien muodossa levinneet kaikkialle. Ja ne levät!

Myös Utsjoella pelataan asteen kymmenysten kanssa. Näennäisesti kaikki on erämaajärvellä ennallaan: jääkansi kohmettuu peittämään Vetsijärven lokakuussa, kuten aina ennenkin. Mutta vuoden keskilämpötila jatkaa kohoamistaan, eikä se tiedä hyvää Vetsijärven rantojen palsoille.

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös palsasoihin, etenkin kun lämpeneminen on voimakkainta juuri polaarisilla, subarktisilla alueilla.

Palsa on turpeen peittämä jäälohkare, joka ei sula kesälläkään. Vanhimmat palsat ovat tuhansien vuosien ikäisiä ja kymmenen metriä korkeita. Sinällään palsa muodostuu nopeasti, vain muutamassa vuodessa, jos olosuhteet ovat oikeat. Maa-aineksen pitää olla saraturvetta, ilman vuotuisen keskilämpötilan pakkasen puolella ja maaston aukeaa, jotta tuuli pyyhkii talvella maan paljaaksi.

Vetsijärvelle jää saapuu jo lokakuussa.

Pysyäkseen kasassa palsa vaatii miinus yhden asteen vuotuisen keskilämpötilan. Ja nyt ollaan juuri siinä, ja kun esimerkiksi vuonna 2019 koko maan keskilämpötila oli Ilmatieteenlaitoksen mukaan noin 0,9 astetta vuosien 1981–2010 keskiarvoa korkeampi, ei kauaa mene, kun viimeinenkin palsa sulaa. 2020-luvulla keskilämpötila tulee nousemaan Suomessa vuosiin 1981–2010 verrattuna yli 1,5 asteella.

Eero Sujala on maineikas riekon ansapyytäjä. Nykyisin elannon tuo pöytään matkailu.

Suomi on syrjäisten järvien maa ja liki jokaisen järven laidalla on kalamiehen vene. Vetsijärvelle vievä mönkijätie rajaa järvellä veneilijät paikallisiin, sillä ulkopaikkakuntalainen ei saa maastoautollaan tänne traileri perässä kolistella. Järven rannalla on kymmenkunta mökkiä ja suurin osa matkailun käytössä. Niinpä järvellä on jopa yksityisiä väylämerkkejä, vaikka järvi sijaitsee 30 kilometriä lähimmästä tiestä. Silti järven rannalla on viljelty maatakin, nyt jo rapistuneella Fállejoen tilalla. Vetsijärvi on veneilykohteena syrjäisin kaikista.

Vetsijärvi

69°42’30.1”P 27°30’22.4”I
Kaldoaivin erämaa-alue
Missä: Kaldoaivin erämaassa Utsjoella.
Satama: Ei yleistä satamaa – matkailijoita palvelee muun muassa Sujalat, joiden vuokratuvalla on vuokramoottoriveneitä.
Erikoista: Arkeologien Vetsijärveltä löytämät varhaisimmat asuinpaikat on ajoitettu peräti 9500 vuoden päähän. Asukkaat saapuivat Vetsijärvelle Jäämeren rannikolta. He olivat keräilijöitä ja metsästäjiä, joiden ravinnon takasivat peura, lohi, hylkeet ja marjat.

Kävijälle: Uhanalaisia palsoja kohoaa Vetsijärven rannoilta kaikkialla. Linturikkaita soita pääsee helpoiten lähestymään vesitse ja tarjolla järvellä on sekä perämoottori- että soutuveneitä.

Lue myös nämä

X