Tilaa
Jutut

Veneiljän luontokohde: Söderholmenin kalliot – Ulkomeren laidalla

Porvoon edustalta löytyvä Äggskärin saariryhmä on ehtaa ulkosaaristoa, mutta lähellä mannerta. Karu saari on näyttävä valinta pienveneilijän yön yli kohteeksi.

16.08.2020

Kirjoittajaja kuvat markus ånäs

Tänä kesänä moni veneilijä panostaa lomallaan lähikohteisiin. Syvimpien lahtien sameissa vesissä ei veneen pohjaa tarvitse liottaa, sillä ainoastaan Turunmaan saaristoa lukuun ottamatta avomeri odottaa kaikkialla rannikollamme vähintään parin luodon takana.

Porvoon edustalla karu ja kallioisessa jylhyydessään kaunis saaristoluonto ottaa vallan kulkijasta jo Pellingin vieressä, Äggskärissä, vaikka saari sijaitsee vain lyhyen venematkan päässä mantereesta.

Rakennuskulttuuria Söderholmenilla edustaa vuonna 1878 valmistunut luotsien tornillinen vartiotupa.

Kolmesta isommasta saaresta, Söderholmenista, Långholmenista ja Mellerstholmenista koostuva Äggskär on suosittu virkistyskohde, mutta kivisestä olomuodostaan johtuen siellä ei kulutuksen jälkiä juuri ole nähtävissä; Äggskärin suosituimpana nähtävyytenä pidetään sen kalliorantaa, joka laskee aavaan ulappaan.

Paahteisena, tyynenä kesäpäivänä erityisesti Söderholmenin kallioista voi luontokohteena nauttia ihan vaan pyyhkeen päällä maaten, niin vähissä vaatteissa kuin vain rontti antaa myöden. Viileällä säällä geologisen katseen voi kiinnittää itse kallioon: Äggskär on Suomen kuuluisimman kivilajin, rapakiven esiintymisalueen, Onaksen stokin laidalla.

Etelä-Suomen svekofenniseksi kutsuttu peruskallio syntyi litosfäärin laattojen törmäyksessä noin 1 900 miljoonaa vuotta sitten kohoten poimuvuoristoksi. Kun svekofenninen vuorijono oli kulunut, seuraava kallioperäämme voimakkaasti muovannut tapahtuma oli rapakivigraniittien muodostuminen noin 1 600 miljoonaa vuotta sitten.

Suuri siirtolohkare on saanut pintaansa vanhan kohdistusmerkin – asian kanssa kulkijoita näillä vesillä on aina riittänyt.

Tarkka kulkija saattaa aarteenetsintäretkellään havaita muutakin: likeiseen Bjurbölen kylään putosi vuonna 1899 kivimeteoriitin kappale. Pyöreät kivirakeet, kondrulit, ruosteiset nikkelirautarakeet ja lasisen sulamiskuoren jäänteet toimivat tunnuspiirteinä, jos halajaa luonnollista alkuperää olevan avaruusromun toisen puoliskon löytäjäksi – onnea etsintään!

Luonto on väkevää myös vedessä: Äggskärsfjärden on kuulu taimenpaikka, ja jotta kannat pysyvät hyvinä, alamittaiset vapautetaan vedessä.

Lisätiedot Porvoo Äggskär

Lue myös nämä

X