Ryske seisauttaa veren. Edessä välkkyy lumpeiden peittämä sisälampi, mutta sen luoma rauhallisuus on mennyttä. Ja sen syy on ihminen: keskenään seesteisesti kurnuttaneet telkät ovat ilmassa, ja sinne menevät, vihellys ainoastaan kuuluu.
No, kun nyt rauha on rikottu, niin mikään ei estä etenemästä aivan vedenrajaan asti. Syksyisellä venereissulla on valkoisten pellavashortsien sijaan jalassa Sastan sarkavillaiset housut, joten istuakin sammaleen peittämälle rantakivelle voi.
Tammisaaren kansallispuiston kaunein saari on monien mielestä Modermagan. Se sijaitsee aivan sisemmän veneväylän varrella. Näkymä ruuhkaiselta väylältä antaa suoraan Modermaganin kuululle laguunilahdelle. Ajo sinne on tarkkaa puuhaa – onneksi joku on piirtänyt kohdistusmerkit kallioon. Niiden mukaan ajamalla tänne on moni purjeveneilijäkin uskaltautunut, mutta moni jo metrisellä kölillä on myös jäänyt jumiin veden yllättäen laskettua.
Nyt ei olla kuitenkaan pakkolomalla ihastelemassa luontonähtävyyksiä, vaan ihan vapaaehtoisesti, halulla.
Tammisaaren kansallispuiston keskeisimmät luontotyypit ovat flada ja kluuvi.
Flada on liki umpeenkasvanut lahti, joka on maankohoamisen seurauksena kiinni meressä vain hyvin vaatimattomalla vesiyhteydellä. Kun tämä yhteys muuttuu vain satunnaiseksi, silloin kun aallot lyövät kaikkein korkeimmalle, fladasta tulee sisäjärvi, kluuvi. Fladan vesi on kokonaan suolaista, kluuvin vain pohjasta – suolainen vesi on raskaampaa, jolloin se painuu pohjalle.
Lumpeet peittävät Modermaganin sisälampea, kluuvia. Syksyisin siellä viihtyvät erityisesti telkät, sorsat ja joutsenet.
Modermaganin sisäjärveen vesi tulee samalla lailla kovalla myrskyllä enää metsän halki. Maa kohoaa noin 3,5 milliä vuodessa, joten suolaista vettä saapuu sisään yhä harvemmin. Ja nykyisin sen on ylitettävä koko ajan kasvava rytävalli, joka muodostaa rantavyöhykkeen. Aikanaan rytävallista kerättiin maatalouden tarpeisiin lannoitteeksi rantaan ajautunutta, pohjasta irronnutta rakkolevää. Nykyisin rakkolevän joukossa on yhä enenevässä määrin ruokoa, joka lisääntyi, kun maatalous yleistyi. Lannoitekuorman vaikutus näkyy yhä, sillä ruovikko vain lisääntyy, vaikka viljelytoiminta olisi loppunut pelloilla kymmeniä vuosia sitten. Rantoja katsomalla voi päätellä, missä on yläpuolella ollut saaren keskellä vanha saaristotila peltoineen.
Modermaganin laguunilahti jatkuu vielä pienen niemen taakse omana matalana fladana, jonka rannalla on yksi saariston kauneimmista grillipaikoista.
Toisaalta fladat ja kluuvit tarjoavat rikkaan kodin isolle joukolle eläimiä. Samalla ne ovat erityisesti hyönteis- ja lintuharrastajien keskeistä lisääntymis- ja elinpiiriä. Ja Modermaganilla voi lohduttautua sillä, että nyt rubensilaisen rehevyyden syynä on jääkausi, ei ihminen.
Missä: Tammisaaren kansallispuistossa
Satama: Kalliokiinnitys lenkkeihin ankkurilla joko eteläpuolen lahden tai pohjoispuolen rannan kallioihin. Käymälä, tulentekopaikka ja luontopolku.
Kävijälle: Modermaganissa eteläpuolen lahden jatkeena olevan fladan rannalla on yksi Saaristomeren kauneimmista grillipaikoista. Siinä tekee mieli tulistella vähän pidempään.
59°51’21.3”P 23°25’23.0”I
