Tilaa
Jutut

Veneilijän luontokohde: Nunnankirkko – Eräpyhä niemi

Längelmäveden Eräpyhä on veneilijän lähiretkeilykohde. Sen tunnetuin nähtävyys on mallia perinteinen, mutta onneksi vuori tarjoaa muutakin.

21.11.2021

Kirjoittajaja kuvat markus ånäs

Kotimaassa retkeilevälle suhde suohon kehittyy väistämättä intohimoiseksi. Sen voi rinnastaa ehdollistamiseen perustuvaan aivopesuun: kun kurjuutta tarjotaan tarpeeksi, sitä oppii innolla odottamaan.

”Miten mahtava suo!” on usein kuultu konkarivaeltajan lause, kun hän näkee auton ikkunasta ohi vilistävää lettoa – vielä suhdettaan syventämätön junnu näkee samassa maisemassa vain upottavan ja raskaskulkuisen vaivan ja vastuksen.

Kotimaisissa veneilijän luontokohteissa vieraileva törmää samankaltaiseen ilmiöön: rannat ovat olleet keskeisiä paikkoja latoa kiveä kiven päälle. Näkyvyys on taannut sen, että huomiota on saatu. Syitä on ollut monia, haudoista hedelmällisyysriitteihin.

Kun kipuaa ylös Eräpyhän jyrkkää kalliota, voi ihastella Längelmäveden hopeisina vöinä hohtelevia aaltoja kaukana alhaalla. Jo Zacharias Topeliuksen hurmannut kansallismaisema on suomalaisuuden ytimessä. On pysähdyttävä taajaan aistimaan luontoa.

Eräpyhän kallioinen niemi on antanut nimensä koko luonnonsuojelu- ja retkeilyalueelle, joka on Hämeessä hieman samanlaisessa asemassa kuin Nuuksio Helsingissä. Myös nyt syksyistä lauantaita on saapunut viettämään useampi seurue. Moni heistä aikoo jäädä yöksi, sillä palvelut ovat hyvät – laituri on tukeva ja laavuja on useampi.

Nunnan-luostarin läheisyydessä sijaitseva venelaituri on tukeva ja myös suosittu.

Anneli Hiltunen on tullut Eräpyhään tyttärensä kanssa retkelle liki suoraan pitkältä Lapin-vaellukselta. Nyt grillissä käristyy mahtava herkku, tikkuvoisarvet croissant-taikinasta. Purkki poksahtaa komeasti.

Anneli Hiltunen osaa myös koko perheen retkiruoat.

Eräpyhän mystinen tunnelma pääsee oikeuksiinsa, kun Längelmävesi moinaa illaksi. Hopeiset vyöt vaihtuvat hopeiseen kuun siltaan. Näissä metsissä kannattaa samoilla pidempään! ”Laavu oli varattu, joten yövymme teltassa. Odotan jo nyt iltaa. Meillä on teltta aivan veden rajassa.”

Längelmävesi hohtelee eittämättä hopeisena, mutta toisinaan sillä on myrskyisä kehys. Vesiltä voi pelastautua vaikka luontonähtävyyksiä ihastelemaan.

Mutta vielä nyt aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta, kun vuoren lakea lähestyessä silmä alkaa etsiä sitä Eräpyhän maineikkainta nähtävyyttä, Nunnankirkkoa.

Nunnankirkko on yksi harvoista muinaisten suomalaisten uskonnollisuuden osoittavista kiinteistä rakennelmista. Sen kerrotaan vuonna 1789 julkaistussa Mythologia Fennicassa olleen palvonta- ja uhrauspaikka. Kirkoksi se on ylennetty, koska paikalla tiedetään olleen ammoin kivijalka ja sen keskellä korkea alttari. Joskus 1800-luvulla aarteenetsijät hävittivät rakennelman, mutta se ennallistettiin jälleen 1960-luvulla, toki vain kursorisesti.

Ja siinä se nyt on, aivan selvästi. Siitä ei voi erehtyä. Katse tarkentaa, mutta muuksi se ei muutu. Suomalainen luontonähtävyys.

Mikä mahtava kiviröykkiö se onkaan!

Nunnankirkko

61°34’33.0”P 24°26’30.5”I

Missä: Längelmävedellä Orivedellä.
Satama: Tukeva vieraslaituri (61°34’27.4”P 24°26’36.7”I). Laavu, grilli ja puucee.
Erikoista: Eräpyhän laiturille vesireitti vie ohi Nunnankallio-nimisen luodon, jossa on erikoinen, 1950-luvulla rakennettu kummeli – se on Daavidin tähden muotoinen.

Kävijälle: Nunnankirkko löytyy satamasta noin puolen kilometrin päästä kallion laelta. Sinne vie hyvin merkitty luontopolku, jonka varrella on opastauluja luonto- ja historiallisista nähtävyyksistä. Retkikengät jalkaan!

Lue myös nämä

X