Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Jutut

Veneilijän luontokohde: Kyyvesi – Pirun huono tähtäys

Soutureissu Kyyvedelle palkitsee. Soutelija pääsee samanlaiseen muhevantuoksuiseen luontokokemukseen kiinni kuin suonsa keskellä turvekammissa asustellut muinaissuomalainen.

11.03.2021

Kirjoittajaja kuvat markus ånäs

Jotenkin ei olisi vaan jaksanut. Marraskuussa on jo niin paljon luontoaktiviteetteja syksyn ajalta takana, ja kun niitä vaikuttaa olevan vielä samanmoinen määrä edessä ennen lumien tuloa, kutsu lähteä pariksi päiväksi Kyyvedelle tuntui hankalalta. Mutta koska jäät olivat jo pian tulossa, siirtääkään reissua ei voinut. Onneksi, sillä Kyyvesi hurmasi hiljaisuudellaan, pakahduttavilla tuoksuillaan ja puhtaalla luonnollaan.

Kyyvedessä on vahva kalakanta. Tavoitelluin saalis on kuha, mutta mökkiläinen turvautuu nykyisin yhä useammin perinteiseen ahvenkatiskaan.

Suomi on täynnä järviä. Kyyvesi ei ole kovin iso, sillä se sijoittuu Suomen suurimmat järvet -listauksessa sijalle 37. Silti siellä on tiheä veneväylien verkosto ja kuulemma kesällä vesillä liikutaan ruuhkaksi asti – yhdistäähän se Etelä-Savossa Suomen keskeisimpiä mökkeilyn alueita. Mutta nyt syksyllä ensimmäistäkään venettä ei läheisellä väylällä liiku, kun soudamme päivän kierrellen Juurikkaselän luotoja ja kareja. Ja niitä piisaa.

Kangasniemen, Pieksämäen ja Mikkelin alueella sijaitsevan Kyyveden rannoilla on runsaasti mökkejä, onhan se keskellä yhtä Suomen tiiveintä loma-asustusaluetta.

Kyyvesi on saanut nimensä perimätiedon mukaan juuri vedestä pilkistävistä harmaista kivenmulkeroista, jotka muistuttavat tällä käärmeenpäitä. Kiviä on pällisteltäväksi paljon, eikä ihme, että järven suurimmat luontonähtävyydet ovat nimenomaan niitä.

Komeimmat yksittäiset ovat useiden metrien korkuiset Kirkonkivi ja Hulkonkivi, jotka pistävät vedestä esiin Haukivuoren kirkonkylän tuntumassa. Täällä kerrotaan totena tarinaa, jossa piru aikoinaan suuttui ja heitti kivet tuhotakseen kristillisen palvontapaikan. Ilmeisesti tähtäys ei ollut ihan tanskalaisen käsipalloilija Mikkel Hansenin tasolla, joten pirun linkoamat kivet mojahtivat kirkon sijaan veteen. Jehna!

Kapean järven pituus on noin 26 kilometriä ja leveys on enimmillään vain noin yhdeksän kilometriä. Vasemmalla puolella näkyvän Sourunsaaren ja mantereen välissä oleva Sourunsalmi onkin nimetty koko järveä hyvin kuvaavasti; souru tarkoittaa kapeaa laaksoa, kurua tai notkoa.

Kuten niin monet järvemme, myös Kyyvesi on voimakkaan humuspitoista. Sen ympäristössä on runsaasti soita, joten järven tuoksu on intensiivinen – ei samalla lailla tuoreen leväinen kuin merellä, vaan muhevan täyteläinen kuin muinaisessa turvekammissa.

Marraskuussa ulkona on kylmä, mutta onneksi on lämmittäviä eväitä. Silti vasta kun kiukaan kyljet ovat illalla mansikkana, kohmeiset luut sulavat; ähinä on kuin hornan lieskoissa paistuvalla.

Kyyvesi

62°02’47.5”P 27°07’45.3”I
Missä: Etelä-Savossa Haukivuoren lähellä.
Satama: Kyyveden ainoa palvelusatama sijaitsee Haukivuoren keskustassa.Sen palveluihin kuuluu mm. veneenlaskupaikka, WC, karavaanariparkkipaikka ja grillikatos.
Erikoista: Kyyvedellä on paljon saaria, yli 400 kappaletta. Yksin Kyyveden suojelualueeseen kuuluu yli 250 erikokoista saarta. Niissä asuu useita harvinaisempia lintuja: lajistossa on mm. valkoselkätikka, nuolihaukka, metso, kuhankeittäjä ja kuikka, jonka kanta on täällä erikoisen komea. Soutelijan saattaa myös säikäyttää kalastuslennoillaan paikoin erittäin äänekkääksi äityvä kaakkuri.

Kävijälle: Kyyvettä on säännöstelty: vuosina 1869–70 järven pintaa laskettiin yhteensä 1,78 metrillä. Se näkyy nykyisin ”rantaluhtina, somerikkoina, pienten saarten määrinä ja vesialueen kivisyytenä”, kertoo Kyyveden osakaskunta.

X