Uusi veneilykausi käynnistyi Nauvossa tänä vuonna pääsiäisenä, huhtikuun alussa. Ruuhkaa muodostui esimerkiksi keskustan hampurilaisbaari Söderiin, jonne seilanneet saivat jonot aikaiseksi: merielämä saa nälkäiseksi.

Ja siitähän Nauvo on tunnettu – ravintoloistaan ja muista palveluista. Sen sijaan on vähemmän tunnettua, että lyhyen aamulenkin päässä Nauvon vierassatamasta löytyy yksi saariston parhaiten säilyneistä kivilabyrinteistä, jatulintarhoista.

Hvitsin jatulintarha löytyy Nauvosta Finbystä, vain reilu parin kilometrin kävelymatkan päästä vierassatamasta. Kivikehä on hyvin säilynyt, ja jotta niin olisi jatkossakin, suhtaudu siihen kunnioituksella – vaikka leikkimieli tempaisikin asiaankuuluvasti mukaansa.

Kivilabyrinttejä on pitkin Pohjoisia merenrantoja aina Englannista Vienanmerelle. Eniten niitä on löytynyt Itämeren rannikolta, erityisesti Suomesta.

Suomenkielinen Jatulintarha-nimi on kotoisin Perämeren pohjukasta, jossa jatuli-sanalla on ammoin kuvattu jättiläisiä.

Polku jatulintarhalle sopii hyvin myös vaikka aamulenkin reitiksi. Reitti on merkitty sinisillä tolpilla.

Jos ottaa huomioon, kuinka ahtaita jatulintarhat ovat, eivät menneisyyden köriläät voineet olla kuitenkaan kovin suurijalkaisia. Ei sillä – jatulintarhoja on epäilty peräti pronssikautisiksi, mutta nykyajan tutkimus on päätynyt ajoittamaan vanhimmatkin niistä joskus 1000-luvun alkuvuosisatoina rakennetuiksi, uusimmat 1800-luvulle. Mitään käsitystä käyttötarkoituksesta ei kuitenkaan ole, vaikka perimätieto kertoo monenlaista. Esimerkiksi Nauvon Finbyn Hvitsin jatulintarhan opastaulussa arvaillaan, että kalastajat ja merimiehet olisivat rakentaneet niitä ajankulukseen.

Toisaalta taulussa muistutetaan romanttisemmastakin mahdollisuudesta: merenkävijöiden morsiamet kiipesivät korkeimmille näköalapaikoille ja odottaessaan miestensä paluuta tanssivat ja leikkivät kivikehien sisällä.

Tiedä häntä, mutta maailmassa on monta ihmeellistä asiaa ja yksi niistä on, kuinka tämäkin kivikehä on selviytynyt vuosisatojen halki tähän päivään.

Keskeltä labyrinttejä löytyy yleensä aina maalina toimiva keskuskivi. Tiedä mitä tämäkin Hvitsin järkäle on historiansa aikana nähnyt.

Suomessa on noin 150 jatulintarhaa. Ne ovat yleensä vähän yli kymmenen metriä leveitä ja niissä on yleensä 7 kehää, yhdellä sisäänmenoaukolla. Reitti ohjaa kulkijan keskelle, josta ei ole kuitenkaan ulospääsytietä.

Juoksukilpailua tarhassa ei ole voinut järjestää, sillä ohittaminen olisi mahdotonta. Uskottavin selitys labyrinteille löytyykin hedelmällisyysriiteistä. Tarkkaa tietoa siitä, miten niiden on uskottu jälkeläisten saamisessa auttavan, ei ole, mutta pahasti väärään ei mene, jos arvaa ainakin kesäyön sekä miehen ja naisen liittyvän puuhaan. Pienet nuotiot laidoille ja pontevasti entistä taitavampaa kalastajaa alulle saattamaan, kyllä vaan.

On aivan selvää, että kun Najaden sulkee ovensa ensi kesänä Nauvon sataman yössä, myös nykyajan veneilijäpariskunnilla Hvitsin jatulintarhalla lykyn on oltava aivan satumainen. Koettaa kannattaa, sillä tuskin pakanallisista menoista nyt ainakaan haittaa on.

Hvitsin jatulintarha

60°12’03,2”P, 21°52’47,9”I

Missä: Nauvon Finbyssä.
Satama: Nauvon vierassatama. Kaikki palvelut.
Erikoista: Reitti jatulintarhalle lähtee vierassatamasta Puistotietä länteen, kunnes se sukeltaa Finnäsintien tienhaaran jälkeen maastoon. Reitti on teemoitettu vuonna 1910 eläneen 18-vuotiaan Signen ympärille. Jatulintarhalla Signe odottaa Gunnaria, joka lienee Kap Hornia kiertämässä.

Kävijälle: Jos jälkikasvu on jo maailmaan siunaantunut eikä hedelmällisyyslykkyä enää kaipaa, kivikehä toimii hyvänä aamulenkin kohteena. Nauvon vierassatamasta kulkee merkitty lenkkeilypolku Finbyn jatulintarhalle. Reitti ei ole esteetön, joten polkujuoksukengät jalkaan.

Lisätietoja: Nauvon jatulintarha