Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Tilaa
Jutut

Veneilijän luontokohde: Hangon hiidenkirnut – Pikku pirulaisen sampo

Hangossa voi nauttia myös ainutlaatuisista luonnon nähtävyyksistä, jopa kaksin kappalein.

13.06.2021

Kirjoittajaja kuvat markus ånäs

Hanko on etelärannikon keskeisin veneilijän satama. Se on tunnettu kattavasta ravintolatarjonnasta ja keskustan kävelykadun putiikeista, miksei myös klubeista, rannoista ja pitsihuviloista – siis nautinnoista, viihteestä ja romantiikasta.

Mutta on siellä myös luontokohteita, jopa lyhyen kävelymatkan päässä eri venesatamista.

Puistovuoren hiidenkirnu sijaitsee komeissa maisemissa, suoraan vastapäätä Itäsataman vierassatamaa ja Regatanrantaa.

Suurin osa kesän venevieraista kiinnittäytyy Itäsatamaan. Sen vilskeestä vain parin kilometrin päässä sijaitseva Puistovuori huokuu luonnossakäymisen historiaa; Puistovuoren polut ovat taatusti Kuusamon Karhunkierroksen kanssa Suomen patikoiduimpia. Toisaalta, onhan aikaakin ollut enemmän: Hangossa ovat viihtyneet kaikki silmäätekevät Sibeliuksesta Mannerheimiin, ja Puistovuori sijoittuu juuri huvila-alueen, Casinon sekä kahden keskeisen uimarannan, Regatanrannan ja Plagenin, edustalle.

Merkittävintä puiston kannalta on kuitenkin ollut sen rooli rakkauden tyyssijana. Hangosta lähti uutta onnea etsimään 1800- ja 1900-vuosisatojen vaihteessa satojatuhansia suomalaisia. Sen kautta on kulkenut niin sotilaita kuin sotapakolaisia, merimiehiä ja maansa jättäneitä etsintäkuulutettuja. Ja kaikkiin heihin on liittynyt hyvästijättö. Ei ihme, että alueella kulkevat polut tunnettiin aikanaan Lemmen- ja Kihlajaispolkuina, sillä luonnontilaisen puiston komeissa maisemissa oli viimeinen tilaisuus tehdä ikuisia tekoja.

Nyt Puistovuorelle on virallinen merkitty reitti, Rakkauden polku, joka kulkee rantakallioille porautuneen hiidenkirnun kautta. Sen syvyyksiin ovat kymmenet tuhannet ihmiset tuijotelleet, kuka missäkin kaihouden mielialassa.

Puistovuoren hiidenkirnu on lajissaan eittämättä Suomen eniten tuijoteltu.

Kappelisataman vieressä sijaitseva toinen Hangon tunnetuista hiidenkirnuista on puolestaan harvemmin käyty, eikä sinne johda edes merkittyä reittiä. Hiidenkirnu on kuitenkin helppo löytää ja luontokohteena se on vaikuttavampi kuin Puistovuoren pienempi – josta avautuu toki merelle komeammat maisemat.

Mutta vielä jää arvoitukseksi, mitä katsellaan?

Hiisi on pikku pirulainen. Kirnuaako hän juoniaan näistä loputtomasti kuin sammosta ikään? Se mahdollisuus on varteenotettavin, ja silloin kannattaa pysyä näiltä kallioilta kaukana.

Kappeli-sataman vuori on rauhoitettu, mutta siellä ei ole merkittyjä reittejä tai muitakaan palveluita. Mäntymetsän keskeltä löytyvä hiidenkirnu lienee muodoltaan itse asiassa hiidenkouru.

Toisaalta näillä rannikoilla veneilivät jo viikingit. Voimmeko ajatella, että katsomme kallion uurteen pohjalla olevaan mustaan seisovaan veteen kuin suoraan Odinin pois antamaan toiseen silmään? Sen hän uhrasi saadakseen juoda Mimirin vartioiman tiedon lähteen vettä – sinne pohjalle se jäi, osoitukseksi rajattoman viisauden hinnasta. Jos, niin olemme Hangossa oikeilla jäljillä, moraalifilosofian äärellä. Ja se jos mikä on nykypäivän iloisen Hangon aamussa vain hyvä asia.

Jos sivuutetaan muinaismytologiat, tiede antaa realistisimman vastauksen, mistä hiidenkirnut ovat saaneet erikoisen muotonsa: jääkauden sulamisvedet ovat pyörittäneet jauhinkiveä paikoillaan, jolloin ne ovat kaivertaneet kallioon itselleen pesän.

Hangon Puistovuori ja hiidenkirnut

  • 59°49’13.0”P 22°58’51.9”I sekä 59°50’05.6”P 22°55’33.5”I
  • Missä: Itäsataman Puistovuorella sekä Kappelisataman vuorella
  • Satama: Hangon itäsatamassa kaikki vierassataman palvelut, Kappelisatamassa ankkurointi, ei palveluita.
  • Erikoista: Puistovuoren Rakkauden polulla voi perehtyä myös sotahistoriaan, sillä sen varrella on useita hyvin säilyneitä venäläisten sotilaiden 1940-luvun alussa rakentamia tykkiasemia ja tulenjohtobunkkereita; Hanko oli osa Venäjää talvisodan jälkeen, ennen jatkosotaa.
  • Kävijälle: Älä nosta hiidenkirnujen pohjalle heitettyjä keppejä – eläimet pääsevät kipuamaan niitä pitkin pois vedestä, jos ovat ansaan joutuneet.
  • Lisätietoja: Visit Hanko
X