Suolaista on moneksi. Yksi on ruotsalaisvene Saltö 31, suomeksi Suolasaari.
Paitsi nimeltaan on Saltö melkoisen suolainen myös hinnaltaan. Vaan kenellä suolarahoja riittää ja isosta moottoriveneesta pitää, hän suolansa saakoon. Hintaan kuuluu miltei kaikki. On kokoa, näköa, ajo-ominaisuuksia ja tummaa puuta sisustuksessa.
Kun firman johtokunta hankkii käyttöönsä veneen, hankitaan iso ja usein myös nopea matkavene. Tirehtöörien aika on kallista ja purjein tuulen armoilla tai hissukseen moottorivoimin putputtaen kulkemiseen ei ole aikaa. Se on merelläkin laskettu minuuteissa. Vielä kalliimpaa on firman tärkeiden vieraiden aika. Mennään yhtiön saareen saunomaan ja hieromaan sopimuksia. Ja kun käsiä on puristeltu sopimusten synnyttyä onkin jo kiire takaisin hankkimaan uusia.
Tällaisessa käytössä eivät veneen käyttökulut merkitse juuri mitään. Bensiinimoottorien äänettömyys ja tärinättömyys on tärkeämpää kuin dieselin taloudellisuus.
Tämän luokan veneitä ei Suomessa vuosittain massamäärin myydä, eikä tulla koskaa myymäänkään. Toki yksityishenkilöilläkin olisi moiseen touhuun halua, mutta harvan tilipussi sietää helposti yli tuhannen markan nousevia viikonlopun bensiinikuluja, mikäli olisi varaa itse vene hankkiakin.
Viime vuonna ilmestyi tähän valittujen joukkoon ruotsalaisvene Saltö 31, maahantuojana turkulainen Keskusautohalli.
Asuttavaksi tehty
Isot moottoriveneet ovat sisustukseltaan melko masentavia. Suunnittelijoiden ei niissä ole ollut pakko vaivata päätään sisustusratkaisuja tehdessään, tilaa kun on. Kunhan on saatu mahtumaan muutama punkka, pentteri ja ruokailutila, niin hyvä on.
Tässä suhteessa Saltö on poikkeus. Sitä suunniteltaessa on vaivauduttu ajattelemaan pitempääkin veneessä oleskelua. Tosin moneen pienempäänkin veneeseen mahtuu nukkumaan kuusi aikuista, mutta Saltössä he kaikki voivat oleilla yhtä aikaa yhtä hyvin avotilassa, jossa jokainen voi valita oman istuimensa ja tilaa jää vielä ylikin, taikka istua yhdessä iltaa kajuutassa tuntematta oloaan sardiiniksi purkissa.
Myös veneen ison rungon tarjoamat mahtavat säilytystilat on älytty käyttää hyväksi, eikä vain peittää niitä turkkilevyillä ja paneleilla.
Johtokunnankin tulee merellä nälkä. Saltön pentteri on niin täydellinen kuin vain toivoa voi. Kalja säilyy kylmänä jääkaapissa, soppaa ja muuta murkinaa voi kokata kaksiliekkisellä nestekaasukeittimellä ja vesi tulee paineella käsin tai jaloin pumppaamatta. Nestekaasua muuten moni vieläkin vierastaa veneessä. Nykyisin ovat kaasulaitteetkin kehittyneet huimasti muuan mukana ja asiallisesti rakennettuna nestekaasusysteemi, joka säännöllisesti huolletaan on yhtä turvallinen kuin yleisimmin käytetty spriikeitin. Ja lisäksi paljon mukavampi. Haluava voi kuitenkin valita spriikeittimen.
Kun syö ja juo, tulee jotain uloskin. Ihminen ei ole pullo. Tarkoitusta varten on Saltössä erillinen wc-komero pesualtaineen. WC on kemiallinen erillisellä jätteiden kokoomatankilla, joka sopii tyhjentää Ruotsin puolella varta vasten rakennettuihin tankkeihin satamissa, mutta Suomessa on mentävä avomerelle. Omaan rantaan ei wc:tä tarvitse pumpata.
Saltön sisustuksessa on ajateltu myös asumista. Vakiovarustukseen kuuluu kaikki, mitä voi toivoa. Säilytystiloja on riittävästi ja veneessäolijoille paikkoja oleskella. Vuoteita veneessä on väljästi kuudelle.
Ajo-ominaisuudet
Isoilla veneillä oletetaan usein olevan hyvät ajo-ominaisuudet. Oletus ei kuitenkaan läheskään aina pidä paikkaansa. Isot veneet ottavat pienet aallot miltei aina pehmeästi massallaan, mutta ulkomerellä jo varsin kohtuullisessakin tuulessa tulevat monesti puutteet esiin ja kymmenien ja satojen tuhansien hintainen vene paljastuu varsin mitättömäksi merenkulkijaksi.
Saltö 31 on merenkulkija rungoltaankin. Se on pituuteensa nähden normaalia kapeampi ja sen vuoksi kallistuu kaarteissa melkoisesti, miltei liikaa. Pohja on kuitenkin pehmeä. Se kulkee niin myötä-, sivu-, kuin vasta-aallokossakin kuin juna. Vakiona olevat trimmitasot ovat kuitenkin välttämätön varuste. Muuten ei menosta tule mitään. Kapea runko nojaa tuuleen erittäin herkästi.
Rungon kapeudesta on toinenkin etu. Venettä voi ajaa millä nopeudella tahansa. Selvää liukukynnystä ei ole. Johtokunnan puheenjohtajan lähtiessä kesälomallaan perheensä kanssa Ahvenanmaata kiertämään, ei vuorineuvoksettaren tarvitse motkottaa miehelleen Kihtiä ylittäessä, vaikka sattuisi hieman tuulemaankin. Huomaavainen aviomies vähentää veneen nopeuden sellaiseksi, että arvon rouvakin siinä viihtyy.
Merikorteille on Saltössä tilaa reilusti. Iso kortti mahtuu kerran taitettuna ohjaamon paapuurin puoleisen istuimen edessä olevalle karttatasolle, jonka alle on järjestetty korteille säilytystilaa. Ohjaajan edessä mittaritaulun alla on taso, jolle mahtuu esimerkiksi pienoiskorttikirja.
Täydellistä ei ole mikään. Pikku vikoja on Saltössäkin. Hiukan liian suuresta kallistumisesta kaarteissa tuli jo mainittua. Taloudellisuudesta ei tavallisen palkansaajan näkökulmasta kannata edes puhua. Eniten Saltön omistajille tulee varmasti vuosien mittaan murheita irtoavista pikkuesineistä. Esimerkiksi vuoteiden päissä olevat lukulamput irtoavat ajan mittaan varmasti useamman kerran. Tiskilevy-keitin-yhdistelmän päällä on raskaat puiset luukut, jotka on saranoitu niin sanotuilla pianosaranoilla, niissä riittää varmasti pitkän päälle korjattavaa. Ja sama moite Ruotsiin lahden taa kuin aikoinaan monille täkäläisillekin veneveistämöille. Saltön tankkitilaa ei ole tuuletettu kuten Suomen veneliikenneasetus ja esimerkiksi det Norske Veritasin pienvenerakennussäänöt vaativat.
Sitä vastoin saa kiitoksen Sältön runkorakenne. Se on osastoitu vedenpitävillä laipioilla kuuteen osastoon. Pieni reikä pohjassa ei vielä upota venettä.
Äänieristys on hoidettu asiallisesti. Matkakierroksilla ajettaessa mittasimme ohjaamosta noin 80 dB(A).
Saltö 31:n koeajo on julkaistu Vene-lehdessä 8/1976.
KIITÄMME:
Ajo-ominaisuuksia aallokossa
Tilankäyttöä
Rungon osastointia
MOITIMME:
Taloudellisuutta
Kallistuskäyttäytymistä kaarteissa
