Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Testit

Vene-lehti 1973: Koeajossa Aquarette HT – Laihan lompakon läpsyttäjä

Raha ratkaisee monissa asioissa. Raha ratkaisee myös veneen valinnassa. Mutta mitä sitten halvalla saa, vai saako ylipäänsä mitään vastinetta vähäisillekin veneilyyn uhratuille summille. Ehkä juuri siksi on hinnaltaan edullisten veneiden koeajaminen kiinnostavaa puuhaa.

20.02.2021

Kirjoittajaveneen toimitus

Viisituhatta markkaa on maagillinen summa puhuttaessa uuden retkikäyttöön soveltuvan veneen ostamisessa. Paljoakaan halvemmalla ei nimittäin katettua venettä saa. Mutta viisi tonniakin on jo koko joukko rahaa. Jos siihen lisätään vielä ison perämoottorin hinta, niin eipä enää tee mieli maksaa ainakaan montaa sataa markkaa enempää veneestä.

Eräs halvimmista HT – eli retkiveneistä on Aquarette HT, jonka hinta on tätänykyä 5 800 mk. Vene-lehti koeajoi Aquaretten viime syyskesänä vaihtelevissa olosuhteissa. Voimanlähteenä käytettiin suositeltavan tehoalueen ylärajoilta olevaa 45 hv:n Chrysler-perämoottoria.

Valmistusolosuhteet arveluttavat

Kun halvalla myydään, niin myös halvalla tehdään. Se on vankkumaton sääntö. Aquarettea valmistaa Aquara-veneet Oy Medvästön saaressa Porkkalan niemen kupeessa. Työskentelytilat ovat vanhassa navetassa, joka sinänsä ei suomalaisessa veneteollisuudessa ole ihmeellistä. Mutta epäkäytännölliset tilat ja puutteelliset työkalut näkyvät tuloksissa. Valitettavasti.

Aquarette HT:n hintaan ei sisälly viimeistelyä. Tämä oli pakko todeta tarkastettaessa koeajettavaa. Viimeistely on tosin kovin toisarvoinen asia, mutta kuitenkin.

Itse veneen pohja taas oli kuin kampaajalla käynyt. Kestokiharoista ei kuitenkaan voida lujitemuovivalmisteiden kohdalla puhua, sillä nämä kiharat ovat pitemmän päälle varmasti muuntuvaista mallia. Kiharainen veneenpohja ei todista valmistajastaan ainakaan hyvää.

Poikamiehen vene

Aquarettea ei voi hyvällä omallatunnolla pitää perheveneenä.

Tämä koskee myös muita ”kahden maattavia” HT-veneitä. Kaksi täyspitkää makuusijaa ei koko perheelle riitä, vaikka veneessä lisäksi olisikin erilaisia sovellutuksia lasten vuoteiksi. Lisäksi Aquarette HT:ia on pidettävä poikamiehn veneenä, koska aivan hevillä siihen ei uskalla lapsiaan laittaa.

Vene on päällisin puolin menevän näköinen, vaikka suhteellisen lyhyt katos ja pienet etuikkunat häiritsevätkin kokonaisuutta. Keulakansi on melko kupera ja karhentamaton. Emme suosittele siellä oleskelua kovemmassa merenkäynnissä. Keulakannelta kulkee tosin katoksen päälle erikoisen muotoinen kaide, mutta sekin palvelee kokemuksen mukaan enemmän ulkonäköä kuin kaikkia veneessä olijoita.

Veneen sivukannet ovat lähes olemattomat. Varpailla kulkeminen on peräti vaarallista tiukan paikan tullen. Kaiken lisäksi tuo erikoisen muotoinen keulakaide on jouduttu sijoittamaan tietenkin keskelle venettä ja pienet lapset eivät siihen ylety. Sivukansi senkun kapenee taaksepäin mentäessä, joten kuomun ohittaminen on enemmän kuin vaikeaa. Takakannesta on vähän vaikea puhua, sillä se on kaksi saappaan kokoista läiskää moottorikaivon molemmin puolin.

Näillä rakenneratkaisuilla veneen kansitiloissa ei voi lapsi tai joku muu epävarmasti liikkumaan pystyvä kävellä. Aquarette HT sopii siis siltä puolen vain nuorille ja notkeille.

Ei pidä sadetta

Aquaretten sisällä on ahdasta. Keulilla ovat normaalit v-vuoteet. Oikealla puolella keskiveneessä on ohjaajan istuin ja ohjauspulpetti ja vasemmalla navigaattorin istuin. Takana on vielä pitkittäissuuntaiset istuimet veneen molemilla puolilla. Säilytystilaa on jokaisen istuimen alla. Tosin takana piti ensin nostaa istuinten selkänojat pois, ennenkuin sai lokeron kannen auki.

Keulaan sopi kaksi aikuista kohtuullisesti nukkumaan. Takapenkeistä voi saada aikaan poistamalla irralliset selkänojat kaksi vuodetta lyhyille lapsille, mutta kovin kaposet ovat tilat sittenkin. Katoksen alle sopii kolme aikuista seurustelemaan. Taakse kaikkiaan neljä. Moottorikaivon alla olevan tilan peittää saranoitus pöytälevy, josta ei ole ainakaan pöytänä hyötyä. Jalat kun eivät sovi pöydän ja istuinten väliin. Ei sen puoleen, ei moottorikaivon alla olevasta tilastakaan liiemmälti hyötyä ollut. Edes Chryslerin matala polttoainesäiliö ei sinne sopinut.

Paljon pientä harmia

Kokonaiskuva Aquarette HT:sta ei juuri mieltä lämmitä. Tähän ovat syynä veneessä esiintyneet lukemattomat pienet. mutta harmilliset viat ja puutteet. Mainittakoon tässä niitä muutama.

Heti ensimmäisenä koeajopäivänä irtosi veneen toinen takapollari. Samaten ensimmäisestä laiturikosketuksesta irtosi osa törmäyslistaa keulasta. Katoksen peräpääty ei ole veneessä pehmustettu.

Muovireunaa on peitelty ohuella listalla, jonka sisällä kulkevat sähköjohdot. Lista jäi matkalla käteen. Plaaniin noustessa tulivat keulavuoteiden tyynyt syliin. Vika on helppo korjata korottamalla reunalistaa. Istuen ajettaessa on näkyvyys pienten keulaikkunoiden johdosta huono. Seisoen ajettaessa iski valomasto varomatonta päähän. Vene on vaikea tyhjentää vedestä, koska moottorikaivon alla oleva tila on liian matala. Ohjauspulpetilla ei karttakirja pysy ilman reunalistoja. Ja niin edelleen. Nämä kaikki harmit voidaan poistaa tarkemmalla suunnittelulla.

Aquarette HT:n keulamuoto on hieman omintakeinen. Vesi roiskuu tosin komeasti, mutta, mutta. Terävä keula leikkaa liian helposti ison aallon sisään ja vene pysähtyy kuin seinään veden osuessa koveriin kylkiin. Valot ovat muuten korkeussuunnassa liian lähekkäin toisiaan.

Liitää kuin leija

Aquarette HT:n pohjamuoto alkaa keulasta V-kulmalla ja perää kohti se muuntuu eräällälailla trimaraanityyppiseksi rakenteeksi. Perä on melko kantava, joten syväys jää suhteellisen pieneksi. Se on etu Suomen oloissa. Toisaalta kovalla tuulella vene ei tunnu pysyvän vedessä kiinni, vaan osoittaa selvästi leijamaisia taipumuksia. Keulan muotoon kannattaa valmistajan kiinnittää uudelleen huomiota. Nyt erittäin terävän ja koveran keulan ansioista vene pysyy kuivana roiskevedestä, mutta kovemmassa aallokossa muoto toimii auttamatta jarruna. Aquarette HT yksinkertaisesti pysähtyy suureen aaltoon ajettaessa. Tiukassa käännöksessä, joita toki joutuu monesti tekemään, irtoaa potkurin ote helposti. Syynä tähän on edellä mainittu pohjan muoto ja veneen ankara kallistelu. Muutenkin Aquarette HT kallistelee huomattavan paljon ja on hankala tasapainoittaa isommalla kuormalla. Tähän on osasyyllinen veneen harvinainen keveys.

Koeveneemme pohjan kiharuudesta johtui vielä epämiellyttävä tärinä tyynelläkin säällä. Jalat tuppasivat seisoen ajettaessa selvästi puutumaan. Hämmästyttävä kokemus.

Koeajon perusteella voidaan halpaa Aquarette HT:a pitää veneenä, mutta aivan hyvällä omallatunnolla sitä ei voi suositella ainakaan aloitteleville saaristoretkeilijöille.

Vene saavutti 45 hv:n Chryslerillä 26 solmun nopeuden koneen kiertäessä 5 100 kierrosta minuutissa. Nopeutta on pidettävä kohtuullisena. Kierrosten laskiessa 4 500/min. väheni nopeus 22,8 solmuun, jona matkavauhti on mukava.

Hölmöistä hölmöimmältä tuntui pitää polttoainesäiliötä takapenkillä. Vaan kun se ei muualle sopinut. Moottorikaivon alus on liian matala Chryslerin itsessäänkin matalalle säiliölle. Avotilan takaseinän peittävää pöytälevyä ei voi käyttää ainakaan pöytänä, koska jalat ei yksinkertaisesti mahdu levyn ja istuinten väliin.

Aquarette HT:n koeajo on julkaistu Vene-lehdessä 3/1973.

 

X