Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Jutut

Itämeren uhanalaisista pyöriäisistä kerätään havaintotietoja – kansalaisten näköhavainnot tärkeässä roolissa

Kun vielä sata vuotta sitten Itämerellä eli tuhansia pyöriäisiä, arvioidaan populaation kooksi akustisen seurannan perustaalla nykyään vain noin 500 yksilöä.

17.07.2020

KirjoittajaJukka Hiiro

Äärimmäisen uhanalaisista pyöriäisistä kerätään havaintoja Itämereltä. Havaintoja keräävät yhteistyössä ympäristöministeriö ja Ahvenanmaan maakuntahallitus, ministeriö tiedottaa.

Pyöriäinen on ainoa Itämerellä säännöllisesti esiintyvä valalaslaji. Kun vielä sata vuotta sitten Itämerellä eli tuhansia pyöriäisiä, arvioidaan populaation kooksi akustisen seurannan perustaalla nykyään vain noin 500 yksilöä.

Akustisen eli ääntelyyn perustuvan seurannan lisäksi pyöriäisistä kaivataan näköhavaintoja, ja siinä kansalaisten tekemillä havainnoilla on tärkeä osansa. Pyöriäishavaintoja on tehty akustisella seurannalla vuodesta 2011 lähtien ja sen perusteella tiedetään, että pyöriäisiä esiintyy säännöllisesti Ahvenanmaan ja Saaristomeren eteläpuolisella avomerialueella. Lähempänä rannikkoa pyöriäisistä on tehty näköhavaintoja satunnaisesti, ministeriö tiedottaa.

Ympäristöministeriö on yhteistyökumppaneineen kerännyt vuosittain ihmisten pyöriäishavaintoja vuodesta 2001 lähtien. Tavoitteena vuosittaisella kampanjalla on paitsi kerätä lisätietoa uhanalaisesta lajista myös lisätä kansalaisten tietämystä aiheesta.

”Kampanjoiden aikana on saatu yhteensä noin 70 varmistettua havaintoa noin 120 yksilöstä. Kaikki havainnot ovat todella tärkeitä, sillä niiden avulla saamme arvokasta tietoa pyöriäisten esiintymisestä merialueellamme ja sen perusteella voimme arvioida muun muassa suojelu- ja tutkimustarpeitamme”, kertoo neuvotteleva virkamies Penina Blankett ympäristöministeriöstä.

Pyöriäiskannan vähenemiseen uskotaan ympäristöministeriön mukaan olevan useita syitä. Merkittävimpiä niistä ovat viime vuosikymmeninä olleet niin ympäristömyrkyt kuin kalapyydyksiin jääminen. Pyydyksiin takertuminen on ministeriön mukaan edelleen vakavin uhka koko pyöriäiskannan elpymiselle, minkä vuoksi verkkokalastusta tulisikin välttää sellaisilla alueilla, joissa on tehty pyöriäishavaintoja. Muita pyöriäisiä uhkaavia tekijöitä ovat edellä mainittujen lisäksi elinympäristöjen heikentyminen ja ihmisperäiset häiriöt, kuten meriliikenteen ja vedenalaisen melun kasvanut määrä, ministeriö tiedottaa.

Pyöriäishavainnosta ilmoittaminen Pyöriäishavainnoista raportointi onnistuu helpoiten ymparisto.fi-sivuston havainnointilomakkeen kautta. Eläimestä kannattaa ottaa kuvia ja videoita, joiden avulla asiantuntijoiden on helpompi arvioida myös epävarmoja havaintoja. Verkkoihin takertunut vahingoittumaton pyöriäinen tulee aina vapauttaa varovasti ja sivusaaliiksi jääneestä, kuolleesta pyöriäisestä tulee ilmoittaa Luonnonvarakeskukselle.

Myös Itämerellä vierailevista pullokuonodelfiineistä toivotaan havaintoilmoituksia Saaristomerellä ja Suomenlahdella on havaittu touko- ja kesäkuussa kolme pullokuonodelfiiniä. Myös pullokuonodelfiineistä toivotaan havaintoilmoituksia.

”Alun perin kolmen yksilön ryhmä on nyt ilmeisesti hajonnut. Kaksi yksilöä, todennäköisesti emo-poikaspari, on havaittu viimeksi Loviisan ja Kotkan edustalla Suomenlahdella. Yksi yksilö havaittiin viimeksi juhannuksen alla Hangon länsipuolella. Hyvälaatuisten kuvien perusteella voidaan tunnistaa eri yksilöt, jos niitä havaitaan esimerkiksi muualla Itämeren alueella”, kertoo erityisasiantuntija Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulusta. Delfiinihavainnoista voi ilmoittaa mahdollisten kuvien kanssa sähköpostitse suoraan Olli Loisalle (olli.loisa@turkuamk.fi).

Pyöriäisen tunnistaminen

  • Pyöriäisen tunnistaa parhaiten matalasta, kolmiomaisesta selkäevästä, joka tulee näkyviin merestä pyöriäisen pintakäynnin aikana.
  • Useimmiten pyöriäinen tekee veden pinnassa nopean pyörähdyksen, josta se on myös saanut suomenkielisen nimensä.
  • Pyöriäisen hengitys ei näy pinnan yläpuolella suihkuna. Pyöriäinen on noin 145–160 senttimetriä pitkä ja painaa 50–60 kilogrammaa.
  • Muodoltaan pyöriäinen on lyhyt ja pyöreähkö. Sen pää on pieni ja siltä puuttuu monille delfiinilajeille ominainen kuono.
  • Pyöriäiset liikkuvat yleensä yksittäin tai muutaman yksilön ryhmissä. Ne eivät yleensä hakeudu alusten lähelle, kuten delfiineillä on tapana.
  • Useimmiten pyöriäinen sekoitetaan merialueellamme huomattavasti runsaampina esiintyviin hylkeisiin.

Lähde: Ympäristöministeriö

X