Laiturikeskusteluissa kuulee usein sanottavan, että ”lain mukaan huviveneen tulee aina väistää kauppa-alusta”.
Tarkkaan ottaen laissa sanotaan: ”Pituudeltaan alle 20 metrin alus tai purjealus ei saa estää sellaisen aluksen kulkua, joka voi navigoida turvallisesti vain itse ahtaassa kulkuväylässä”.
Ahtailla kulkuväylillä tarkoitetaan yleisesti käytössä olevan tulkinnan mukaan kaikkia turvalaittein merkittyjä väyliä. Lähes kaikki Suomen rannikon ja sisävesien väylät luetaan siten ahtaiksi kulkuväyliksi. Lopputulos on sama, mutta tulkinta ei johdu kaupallisesta tai ammatillisesta statuksesta, vaan suuremman syväyksensä takia laivoilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia väistämiseen. Olisikin siis parempi sanoa, että Suomen laivaväylillä on veneen väistettävä laivaa.
Laissa todetaan myös: ”Alus ei saa ylittää ahdasta kulkuväylää, jos ylitys estää sellaisen aluksen kulkua, joka voi navigoida turvallisesti vain itse kulkuväylässä”.
Kun luovitaan ahtaassa kulkuväylässä tulee siis ottaa huomioon kaikki alukset, jotka eivät voi syväyksensä puolesta väistää.
”Ahtaan kulkuväylän suuntaisesti kulkevan aluksen on pysyttävä niin lähellä kuin on turvallista ja käytännössä mahdollista sitä kulkuväylän ulkoreunaa, joka on aluksen oikealla puolella.” Ajetaan siis väylää oikeassa reunassa, ei keskellä. Myös alusta, jonka ohjailukyky on rajoitettu (esimerkiksi ruoppaus ja hinaus) tai joka on ohjailukyvytön, kaikkien muiden alusten on väistettävä. Konealusten ja purjealusten on väistettävä alusta, joka harjoittaa kalastusta.
Tästä on vetouistelijoita koskeva poikkeus: ”Aluksen, joka kalastaa vetosiimoilla tai muulla kalanpyydyksellä, joka ei rajoita sen ohjailukykyä, ei katsota olevan lain tarkoittama kalastus-alus”.
”Kun kahden konealuksen suunnat leikkaavat toisensa niin, että siihen liittyy yhteentörmäämisen vaara, on sen aluksen, jonka oikealla puolella toinen alus on, väistettävä toista alusta ja, jos olosuhteet sen sallivat, vältettävä menemästä toisen keulan editse”.
Lakiteksti ilmaisee asian kovin epäselvästi, mutta suomeksi sanottuna moottoriveneillä oikealta tulevalla on etuajo-oikeus. Eikä väistetä toisen keulan eteen, tietenkään. On myös hyvä huomata, että purjealus muuttuu konealuksi, kun moottoria käytetään kuljettamiseen, oli purjeet ylhäällä tai ei.
Purjeveneistä etuajo-oikeus on sillä, jolla tuuli tulee purjeeseen oikealta, eli ns. styyran halssi. Jos molemmilla on tuuli samalta puolelta, tuulen yläpuolella oleva väistää.
”Jokaisen suunnan ja/tai nopeuden muutoksen yhteentörmäämisen välttämiseksi on, milloin olosuhteet sen sallivat, oltava niin suuri, että se on helposti havaittavissa toisesta aluksesta joko näköhavaintona tai tutkassa; peräkkäisiä vähäisiä suunnan ja/tai nopeuden muutoksia on vältettävä”.
Eli väistettäessä reilu, vähintään 25 asteen suunnanmuutos tai kunnon hidastus, jotta toinen osapuoli sen huomaa.
Avomerellä, reittijakojärjestelmän ulkopuolella, moottorialuksen on väistettävä purjealusta, mutta tässä kannattaa käyttää tervettä järkeä ja kuunnella itsesuojeluvaistoaan. Täysperävaunullisen ajoneuvoyhdistelmän paino voi olla 60 tonnia, 40 kertaa tavallisen henkilöauton massa. Suomenlahdella liikennöivän tankkerin kantavuus, eli ns. kuollut paino voi olla 100 000 tonnia, 20 000 kertaa 5 000 kilon veneen massa. Kukaan autoilija, pyöräilijä tai jalankulkija ei vapaaehtoisesti lähde risteyksestä tai suojatietä rekan alle. Miksi veneilijä menisi itseään 20 000 kertaa massiivisemman vaaran eteen vapaaehtoisesti?
Lisätietoja: Finlex
