SYKE

Itämeren tilasta on vaihteeksi hyviä uutisia.

Suomen ympäristökeskuksen mukaan Suomenlahden ulkosaariston rehevöitymiskehitys näyttää taittuneen viime vuosikymmeneen verrattuna.

Arvio perustuu merentutkimusalusten Arandan ja Muikun elokuun tutkimusmatkojen tuloksiin.

Alukset tutkivat Suomenlahden, varsinaisen Itämeren, eteläisen Saaristomeren ja Pohjanlahden rehevöitymistä, pohjien happitilannetta sekä pohjaeläinyhdyskuntia.

Suomenlahden tilanne on parantunut selvimmin idässä ja ulkosaaristossa. Sisäsaaristossa hapettomuutta esiintyy edelleen koko lahden pituudella. Siellä kesäaikainen lämpötilakerrostuminen estää hapen pääsyn pohjalle, mikä kiihdyttää sisäistä kuormitusta juuri matalissa, voimakkaimmin rehevöityneissä rannikkovesissä.

Levämäärä oli itäisillä rannikkovesillä viimevuotista suurempi. Läntisessä sisäsaaristossa, Suomenlahden ulapalla ja Itämeren pohjoisosassa levämäärä oli hieman viime vuotta alhaisempi, ja koko alueen rehevyystaso on selvästi alempi kuin viime vuosikymmenen puolivälissä, Syke toteaa.

Suomenlahden syvillä alueilla happi- ja ravinnepitoisuuksiin vaikuttaa Itämeren pääaltaasta virtaava heikkohappinen syvävesi. Sitä työntävät liikkeelle Atlantilta Tanskan salmien kautta ajoittain saapuvat raskaan, runsassuolaisen veden pulssit. Hieman nurinkurisesti, Itämeren kokonaisuudelle hyvää tekevät suolavesipulssit voivat siis hetkellisesti huonontaa Suomenlahden syvänteiden tilaa.

Selkä- ja Perämerelle ei Itämeren syvävesi nouse. Suolaisempaa pintavettä sinne sen sijaan on virrannut Ahvenanmeren ja Saaristomeren kautta loppuvuoden 2010 jälkeen.