Veneily, Kuva: Timo Utter

Veneilyn turvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota jo ennen vesille lähtöä. Huolellisella suunnittelulla ja oikeanlaisilla varusteilla veneilijä voi pienentää onnettomuusriskiä ja samalla lisätä omaa ja muiden vesillä liikkujien matkustusmukavuutta.

Julkisuudessa käydään tällä hetkellä vilkasta keskustelua promillerajan laskemisesta. Viimeisin versio on, että promilleraja vaihtelisi venetyypin mukaan.

– Alkoholinkäytön hillitsemisen lisäksi tulisi muistaa, että kokonaisuuden kannalta veneilyturvallisuuden kohentamiseen vaikuttavat oleellisesti myös hyvän merimiestavan mukainen toiminta, pelastus- tai veneilyliivien käyttö sekä veneen ja sen varusteiden hyvä kunto, sanoo Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) veneily-yksikön päällikkö Ville Räisänen.

Räisäsen mukaan veneen kipparilla tulisi olla turvallisen veneilyn vaatimat tiedot ja taidot.

GPS-navigaattori on nykyään käytössä yhä useammalla veneilijällä ja se onkin monesti kätevä apuväline, mutta elektronisten laitteiden varaan ei pitäisi yksinomaan tukeutua. Ajan tasalla oleva merikartta sekä kompassi ovat välttämättömiä varusteita varsinkin liikuttaessa tuntemattomilla vesillä.

Kipparin tulee tuntea myös väistämissäännöt, vesiliikenteen kielto-, rajoitus- ja tiedotusmerkit, kulkuväyliä osoittavat kardinaali- ja lateraalimerkit, hätämerkit sekä ensiaputaidot.

– Kaiken edellä mainitun osaamisesta ei kuitenkaan ole hyötyä, jos kippari unohtaa hyvän merimiestavan. Tähän sisältyy vesiliikenteen sääntöjen noudattaminen, muiden merenkulkijoiden huomioonottaminen sekä jatkuva pyrkimys turvalliseen merenkulkuun. Lisäksi kipparin tulee selviytyä, jos eteen sattuu odottamaton poikkeustilanne.

Juhannusviikonloppu on perinteisesti Suomessa ajanjakso, jolloin hukkumistilastot eniten synkkenevät. Trafin veneily-yksikkö haastaa kaikki suomalaiset juhannuksenviettäjät muuttamaan tätä perinnettä ja pitämään terveen järjen mukana vesillä.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi vastaa liikennejärjestelmän sääntely- ja valvontatehtävistä, kehittää aktiivisesti liikennejärjestelmän turvallisuutta ja edistää liikenteen ympäristöystävällisyyttä. Se muodostettiin vuoden 2010 alussa liittämällä yhteen Ajoneuvohallintokeskus AKE, Ilmailuhallinto, Merenkulkulaitoksen meriturvallisuustoiminto ja Rautatievirasto.

Kuva: Timo Utter