Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Tilaa
Jutut

Two Rowing Finns – Soutajakaksikon upea kisa

John ”Jolle” Blässar ja Markus Mustelin ylittivät Atlantin 41 päivässä soutaen. He tekivät suomalaista soutuhistoriaa.

07.03.2022

Kirjoittajatomi peurakoski

KuvaajaAtlantic campaigns, Jolle Blässar, markus Mustelin

Jolle Blässar, 56 ja Markus Mustelin, 61, järjestivät lehdistötilaisuuden kesän 2020 lopulla, jossa kertoivat, että aikovat soutaa kaksistaan Atlantin yli. Tuolloin toimittajat suhtautuivat kaksikon pyrintöihin ehkä hieman varauksella – intoa ehkä on, mutta saa nähdä miten käy.

Kun tammikuun 22. päivä 2022 Blässar ja Mustelin saapuivat perille Antigualle soudettuaan yhtäjaksoisesti 41 päivää ja 2873 merimailia takanaan, ei voi muuta kuin hattua nostaa. Kaksikko teki suomalaista soutuhistoriaa upealla suorituksellaan.

Kaikki meni nappiin

Blässarin ja Mustelinin matka sujui ilman laiterikkoja tai suurempia hankaluuksia. Vene toimi juuri niin kuin piti.

Lähtiessään La Gomeran saarelta kaksikolla oli mukanaan yhteensä 170 kiloa ruokaa ja naposteltavaa, joista syötiin matkan aikana 104 kiloa.

Ruuasta 50 kiloa oli kaurapohjaisia tuotteita, 36 kiloa karkkia ja suklaata. Energiaa kului kuitenkin enemmän kuin ruuasta sai, sillä Mustelin laihtui matkan aikana viisi kiloa ja Blässar seitsemän kiloa.

Blässarin ja Mustelinin mukaan valmistautuminen rankkaan urakkaan oli ensiarvoisen tärkeää: Valmentajan johdolla kaksikko harjoitteli 5–6 päivää viikossa soutua, painonnostoa ja liikkuvuuden lisäämistä. ”Jokainen harjoitus alkoi 25 minuuttia kestävillä joogatyyppisillä liikkeillä”, Blässar kertoo.

”Koko matkalla ei ollut selkävaivoja, eikä yksikään nivel ollut kipeä.”

Ennen kisaa kaksikko souti kisaveneellä Itämerellä mahdollisimman aidossa ympäristössä noin tuhannen merimailin verran.

Ennen kisaa kaksikko pelkäsi sitä, että käsiin olisi tullut rakkoja, jolloin ne olisivat melko varmasti tulehtuneet ja estäneet soutamisen. Niin ei kuitenkaan käynyt, vaan kämmeniin kehittyi matkan aikana kunnon kovettumat. ”Se oli valtava etu, sillä tiesimme, että jotkut kilpailijat eivät voineet soutaa kunnolla moneen vuorokauteen, koska heillä oli avohaavoja”, Mustelin kertoo.

Lukuisat aironvedot aiheuttivat isot kovettumat kämmeniin.

Pimeät hetket

Mustelin ja Blässar vuorottelivat soudussa kahden tunnin vuoroissa: Kaksi tuntia soutua, kaksi tuntia lepoa. Tätä jatkui 41 vuorokauden ajan. Fysiikka toimi, mutta henkinen kantti oli välillä koetuksella.

”Joskus oli vain todella raskasta ja ikävää. Silloin jaoin soutuvuoron toisen tunnin kuuden minuutin pätkiin. Silloin laski, että kyllä nämä viimeiset minuutit menevät hyvin”, Mustelin kertoo.

”Koko ajan tavoiteltiin kolmen solmun keskinopeutta. Kuusi mailia soutuvuoron aikana oli tavoitteena. Mutta keskenämme emme kilpailleet.”

Konflikteja ei miesten välille tullut kertaakaan. ”Sama rytmi, sama ruoka, samat tavoitteet. Kaikki oli niin samaa. Ei siinä auta korottaa ääntään”, Blässar sanoo.

Juomavettä riitti hyvin koko matkan ajaksi. (Oik.) Jolle Blässar syömässä vapaavuorollaan.

Mutta välillä pimeys iski kunnolla.

”Oli kahden tyyppistä väsymystä, eli fyysinen väsymys, josta pääsi kuitenkin aika hyvin palautumaan kahden tunnin aikana”, Mustelin kertoo.

”Sitten pari–kolme kertaa tuli seinä vastaan, jolloin uupui myös henkisesti. Silloin alkoi miettiä, että ’miksi me olemme lähteneet tähän?’, vaipui sellaiseen toivottomuuden tilaan.”

”Mutta silloin ymmärsi älyllisesti, että tästäkin pitää löytää keinot palata normaaliin tilaan”, Mustelin kertoo.

Mustelinin mukaan jo ennen toivottomuuteen vaipumista pitää tietää, että se ei ole vaarallista, koska itsellä on työkalut sieltä pois pääsemiseen. ”Se on se koko pointti.”

Soutukaveri myös välillä tarjosi vartin verran enemmän nukkumisaikaa, jos hän näki, että kollegalla ei mene nyt hyvin.

Kymmenen päivää ennen maaliintuloa kaksikko alkoi laskea, minä päivänä he ovat perillä. Aikataulujen laskeminen huomattiin pian virheeksi, joka latisti tunnelmaa veneessä. ”Se oli raskasta. Harmitti, että olimme laskeneet liian optimistisesti sen maaliintuloajan”, Blässar sanoo.

Hyttiä ei voi kuvailla kovin tilavaksi.

Viimeinen rutistus

Tammikuun 22. päivän aamun sarastaessa virisi ajatus, että yhtään yötä he eivät enää veneessä vietä, joten viimeinen yhteinen souturutistus oli kahdeksan tunnin mittainen noin viiden solmun vauhdilla.

Hatarilla jaloilla laiturille nousun jälkeen ensimmäinen ateria oli hampurilainen ja ranskalaiset. Parhaiten maistuivat tuore tomaatti ja kurkku pitkän kuivamuonakauden jälkeen.

Toista kertaa kaksikko ei aio lähteä ylittämään Atlanttia soutaen. ”Elämässä on enemmänkin juttuja. Mietitään jotain uutta. Sen ei tarvitse kestää neljääkymmentä päivää. Tehdään vaikka jotain viikonloppukeikkoja”, Blässar sanoo.

Samalla Rannoch Adventures -yhtiön valmistamalla veneellä pari ei varmaankaan enää souda, sillä se on myyty jo hollantilaiselle naissoutuparille.

Vene ja varusteet kestivät yllättävän hyvin matkan rasitukset.

 

Lue myös nämä

X