Tilaa
Jutut

Tunnista sinilevä ja harmiton merilevä

Heinäkuu on vuoden lämpimin kuukausi ja tämän seurauksena myös sinileväkukinnot ovat runsaimmillaan vesistöillä. Sinilevää ei kuitenkaan pidä sekoittaa harmittomaan merilevään tai siitepölyyn, joiden seassa voi uida.

04.07.2019

KirjoittajaMarkus Mäntykannas

KuvaajaSuvi Laine/Otavamedia

Sinilevä ei itsessään ole levää vaan se koostuu bakteereista, nk. syanobakteereista. Ravinnerikas ja lämmin vesi luo sinilevälle hyvän kasvualustan. Erityisesti Itämeren vesi on suotuisaa leväesiintymille, mutta sinilevää esiintyy myös järvialueilla.

Sinilevätilannetta voi seurata esimerkiksi Suomen Ympäristökeskuksen sivuilta. Tällä hetkellä levää on maan etelä- ja itäosassa vähäisiä määriä, paikoin jo runsaasti. Myös Saaristomerellä on havaittu leväesiintymiä. 

Sinilevä saattaa toisinaan sekoittua siitepölyyn tai harmittomaan merilevään. Sinilevä on väriltään vihreänsinertävää ja se muodostaa viirumaisia lauttoja. Siitepöly puolestaan on usein väriltään kellertävää ja sen kausi ajoittuu alkukesään. Merilevä muistuttaa väriltään sinilevää, mutta se on kiinteämpää ainesta. Voit testata, onko kyseessä sinilevä seuraavalla testillä: upota keppi levään ja katso, irtoaako aines. Mikäli levä hajoaa ja putoaa takaisin veteen, kyseessä on todennäköisesti sinilevä, mutta mikäli levä on kiinteää ja jää kiinni keppiin, kyseessä voi olla merilevä.

Kuvassa merilevää.

Lue myös nämä

X