Rekisteröintitilastot kertovat karua kieltä: perinteisten matkaveneiden myynti on pahasti laskenut takavuosista. Edes kahdeksan- ja yhdeksänmetrisiä matkaveneitä ei myydä vuosittain kuin joitain kappaleita kokonaisuuden ollessa muutamia kymmeniä. Jo vuosia puhuttu veneilyn muutos on tilastollisestikin nähtävissä.
Veneily ei kuitenkaan ole romahtanut tai edes vähentynyt oleellisesti. Siitä todistavat perinteisen kesäsesongin aikana täydet satamat; veneitä on jonoksi asti. Suomalaiset ovat edelleen veneilykansaa, tavat vain muuttuvat.
Joka aikakaudella on lempiveneensä, ja mieltymykset muuttuvat vuosikymmenten mukana. 70- ja 80-luvuilla suomalaiset olivat purjehtijoita. Tuolloin myytiin vuosittain tuhatkin uutta purjevenettä. Muutenkin venelomailu oli kova sana. Ja 80-luvulla moottorimiehet vannoivat jenkkien nimiin.
90-luvulla Suomesta tuli avoveneiden suurmaa. Suomalaisista avoveneistä kehitettiin maailman parhaita, ja niitä myös hankittiin, ennen kuin keski- ja peräkoppiveneet tunkivat eturiviin.
Nyt elämme DC-veneiden ja viimeisimpänä bowrider-veneiden aikakautta. Kun kaikki ”järkivaihtoehdot” on käytetty, on vuorossa nautinnon ja huvittelun vuoro. Siihen nämä venetyypit ovat omiaan.
Pohjoismaissa vertailuveneistä valmistetaan ainoastaan kotimainen Flipper, mutta muutkin tehdään Itämeren alueella. Sekä Nordkappin että Askeladdenin kotimaa on Norja, josta vene- teollisuus on tällä vuosituhannella paennut kustannuspaineissa sekä Puolaan että Baltiaan. Norjalaiset kuitenkin vakuuttavat edelleen kontrolloivansa tuotantoa. Suunnittelu on sen sijaan kokonaan norjalaisissa käsissä.
Sen verran norjalaisuutta on Flipperissäkin, että sen suunnittelija on norjalainen Espen Thorup.
Kuskia kadehtivat kaikki
Jokainen vertailun kolmesta veneestä on merikelpoisia ja hyviä ajettavia aallokossakin.
Hyvistä paras on kuitenkin Nordkapp. Toisaalta se on myös vaikein ajettava, sillä se vaatii kuljettajalta aktiivista otetta. Kapea vesilinja tekee pitkästä rungosta herkkäliikkeisen etenkin sivuaallokossa, ja tällöin kuljettajan on korjattava veneen asentoa ainakin matkustajien mieliksi. Oikein trimmaamalla Nordkapp kuitenkin kulkee aallonharjalta toiselle hakkaamatta, kunhan kuski uskaltaa antaa riittävästi kaasua.
Askeladden on ottanut käyttöön porraspohjan, jolla pyritään keventämään veneen kulkua ja sitä myöden polttoaineen kulutusta. Runko toimii mainiosti, liukukynnys on lähes olematon, eikä vene säikähdä rajuakaan ajoa, joskin joissain olosuhteissa runko löi epämiellyttävän kovaa aaltoihin. Hieman ongelmallinen ilmiö on moottorin ventilointi suhteellisen loivassakin kaarteessa. Se johtuu rungon muodosta perässä, jolloin potkuri haukkaa ilmaa. Ilmiö ei ole millään muotoa vaarallinen tai edes ongelma, sen välttää jättämällä kurvailut sikseen.
Testiveneistä Flipper oli ”mitäänsanomattomin”. Se vain toimi täsmälleen kuten veneen pitääkin. Olemattoman pieni liukukynnys, laaja liukunopeus-alue ja vauhti nousi kuin huomaamatta kaasua painaessa. Aallokossa ei tuntunut tömähdyksiä ja terävä runko leikkasi aallot kaikista suunnista. Flipper ei ehkä ole samalla tavalla urheilullinen ajettava kuin Nordkapp, mutta vauhdikkaassa ajossa se toimii kuin paremman väen saksalainen perheauto — loogisesti, nurkumatta ja ajonautintoa tarjoten.
Lue vertailu kokonaisuudessaan Vene-lehdestä 8/2017.
