Tilaa
Testit

Husky R8s – Ei tutise ei vapise

Suuret alumiiniveneet ovat valmistajansa lippulaivoja. Husky-sarjan suurin on R8, josta kehitetty erikoisversio on näyttävä ja vauhdikas ajettava.

27.05.2021

KirjoittajaAri Inkinen

KuvaajaMarkus Pentikäinen/Otavamedia

Odotan tärinän ensimmäisiä merkkejä – ja sitä, milloin värinästä tärinän kautta vapinaksi kehittyvä tutina tekee ajamisesta epämiellyttävää. Sen olisi pitänyt jo alkaa.

Yleensä ensimmäinen värinä alkaa lähestyttäessä liukukynnystä, sen jälkeen tärinä tihentyy ja löytäessään mieluisan resonointitaajuuden, muuttuu pikkuhiljaa vapinaksi.

Odotan turhaan. 30 solmun kohdalla alan antaa periksi ja myöntää, että ei tutise eikä vapise.


Esittely on julkaistu Vene-lehdessä 5/2017.


Musta on muotia

Mustista, jämeristä putkista rakennettu kattokehikko on Husky R8s:n taatusti näyttävin elementti. Musta pressukangas on kiristetty niin tiukkaan, että se ei ala lepattaa ajoviiman vaikutuksesta, vaikka enimmillään nopeus on viitisenkymmentä solmua. Mustavalkoinen väritys on tätä päivää.

Huskysta on haluttu katseiden kääntäjä, joka ei sovi ujoille. Se vetää katseita puoleensa kuin magneetti – eivätkä katseet aina ole ihailevia. Korostetun maskuliininen ja aggressiivinen vene selvästi häiritsee joitakin. Aivan samalla tavoin kuin häiritsevät XO DFNDR tai Buster Phantom tai Anytec 1222. Voimaa, vauhtia ja itsetehostusta.

Se on kuitenkin osa tämän päivän veneilyä ja vapaus vesillä tarkoittaa, että veneilyä voi harjoittaa valitsemallaan välineellä, vastuuta unohtamatta. Nopeus vaatii tarkkaa silmää ja hyvää harkintaa.

Husky R8s on rakennettu samalle rungolle, paljolti samoista aineista kuin perusmallinsa R8. Oikeastaan ainoat merkittävät erot ovat s-mallin suuri katos ja väritys. R8:n kulmikkuus sopii erinomaisesti s-malliin, perusmallissa se poikkeaa jossain määrin vastaavien veneiden, suurten bowriderien, yleisestä linjasta. Tyylillä on selkeästi haettu pesäeroa kilpailijoista. Tilankäytöllähän se olisi huomattavasti vaikeampaa.

Huskyn sisätilat ovat ulkoisten linjojen tavoin suoraviivaisia. Istuimet ja toiminnot sijoittuvat keskellä venettä kulkevan käytävän molemmin puolin, ja veneen voi kävellä päästä päähän melkeinpä yhtä linjaa.

Keulasta veneeseen astuessa jalan alle jää hyvän liukuesteen tarjoava kansi, josta astutaan alas penkille (patjalle!) ja siitä turkille. Turkki on pinnoitettu Reform-suurtiheyspolyeteenillä, joka kastuessaan muuttuu kuivaa pitävämmäksi. Jos vene on laiturissa kyljittäin, on sisään astuminen helppoa ja turvallista suurten, pulpetin etukulmissa olevien askelmien ansiosta.

Aurinkokatos on poikkeuksellisen tukeva rakenteeltaan.

Koko tuo tilaa

Veneen avaruus syntyy koosta, se lienee loogista. Lisäksi Huskyssa on toteutuksia, joilla tilaa on jätetty myös kuljettavaksi ja käytettäväksi vapaasti. Esimerkiksi keulaosassa on penkki ainoastaan paapuurissa, joten tilaa on jäänyt runsaasti vaikkapa heittokalastukseen. Ja välineet voi pakata penkin sisään pitkään säilytyslaatikkoon. Sinne mahtuvat myös lisävarusteena ostettavat keulapenkin patjat ja selkänojat, sillä niillä tuskin on kovinkaan paljon käyttöä.

Ohjauspulpettien välinen ovi on kaksiosainen. Sauma on tiivis, eikä oven rakosista muutenkaan pääse tuuli juuri puhaltelemaan. Tuulilasissa pyyhin on – tavanomaisesta poiketen – kummankin istujan edessä. Kummallakin istujalla on myös tukeva, jousitettu istuin, jonka etureuna nousee ja jonka jousituksessa on painoperusteinen säätö. Näin ajaminen puoli-istuvassa asennossa tai seisaaltaan on mukavaa, ja vauhdikkaassa aallokkoajossa joustavan kuppi-istuimen pohjallakaan eivät munuaiset kärsi.

Kuskilla vermeet on kohdallaan. Pulpetissa on suuri pinta, johon sijoittaa vaikkapa 16-tuumainen näyttöruutu ja monta muuta tarpeellista tai ei-niin-tarpeellista instrumenttia. Kyynärnoja tukee mukavasti kaasukättä ja ratin saa säädettyä mieluisaan asentoon.

Avotilan peräosassa on suuri U-sohva, jonka keskelle on tarjolla eri maksusta pöytä. Paikkoja valmistaja on merkinnyt sohvalle seitsemän, mutta nurkissa saattaa hieman olla ahdasta. Sohva kätkee alleen suuret säilytystilat ja erikoisen saranan ansiosta kannet aukeavat helposti.

Husky on suoraviivainen niin linjoissa kuin värityksessä: musta ja valkoinen toimivat aina.

Gentlemen, start your engines!

Tilaisuus ajaa Husky R8s:llä avautui kuin Pohjanmeri kapean saariketjun takana. Yamaha Scandinavian esittelytilaisuus järjestettiin syksyllä Ruotsin länsirannikolla. Husky oli kiistatta katseenvangitsija sielläkin, kokeneiden veneilytoimittajien keskuudessa. Ruotsalaisen Båtnytt-lehden kaiken nähnyt Annakin huokaili palattuaan koeajolta.

Keli oli kevyt saarten suojassa ja avomerellä, joten aallokko-ominaisuuksista ei ollut mahdollisuutta saada käsitystä. Sen sijaan veneen pujottelukyvyt paljastuivat pienten kallioluotojen sokkelossa.

Husky oli varustettu suurimmalla mahdollisella moottorilla, 350-hevosvoimaisella Yamahalla. Vene painaa tyhjänä noin 1 500 kg ja kuormattuna koneineen kaikkineen painoa oli yhteensä noin 2 200 kg.

V8 ei edes murahda, kun käännän avaimesta. Pikemminkin ääni on tasaista hyrinää, vaikka kaasuttelen vapaalla. Tiedän kuitenkin, että kaiken sen hyrinän takana on ärjyntää, kunhan pääsen painamaan kahvan pohjaan.

Nopeus 49,1 kn. Ei ongelmaa.

Ajan veneen laiturista ja ulos aallonmurtajan aukosta. Aallot ovat kymmensenttisiä ja niiden rapina pohjaa vasten kuulostaa kotoisalta. Minä haluaisin kuitenkin jymähtelyä. On vaikea hillitä itseään painamasta kaasua satama-alueella, mutta alistun ruotsalaiseen satamakäyttäytymiseen.

Nopeusrajoituksen loppuessa alan kiihdyttää ja odotan. 30 solmussa loppuu kärsivällisyyteni – edessä avautuu kallioluotojen reunustama väylä merelle. 40 solmua, 45 solmua, 48 solmua tulevat helposti. 49,1 solmuun tarvitaan jo enemmän aikaa, sillä viimeiset kymmenykset löytyvät hitaasti. Moottori ei enää hyrise vaan jyrisee.

Vieläkään ei tutise eikä vapise.

Valokuvaaja vieressäni pitelee lakkiaan ja hymyilee, nuori mies.

Raskaskätinen kuljettaja saa totutella kumaraan asentoon, sillä 350-hevosvoimainen moottori vie enimmillään 125 litraa tunnissa. Tosin sillä pääseekin sitten reilussa tunnissa Turusta Hankoon.

Aloitan tavanomaiset rituaalit. Tiukkoja kaarteita täydellä vauhdilla, puolen meripeninkulman pujottelu trimmaten keulaa hiljalleen alas ja lopuksi nopea 90 asteen käännös. Ei ainuttakaan yllätystä. Vene käyttäytyy kuin ihmisen mieli, rauhallisesti, ennakoidusti ja johdonmukaisesti. Omien aaltojen yli ajaminen antaa hieman pauketta pohjaan, mutta vaikka veneen pohjakulma perässä on maltillinen 19 astetta, aallot halkeavat ja taittuvat sivuille kauniisti ja kolisematta.

Paluu satamaan kuvausten jälkeen sujuu rauhallisesti. Vene kulkee hiljaisena, mutta määrätietoisena, nopeus on kohtuulliset 35 solmua. Kulutus on runsaat 60 litraa tunnissa, noin 1,7 l/mpk. Moottorin huippukulutus on peräti noin 125 l/h, joten rauhallisella ajolla pääsee kohtuulliseen taloudellisuuteen. Liikahan on liikaa, mutta onko kohtuus sittenkin liian vähän? Husky R8s:llä? Riittääkö 35 solmua, kun voi ajaa lähes 50 solmua?

Vastauksen tietää hän, joka tällaisen veneen hankkii. Hintaa 350 hevosvoiman Yamahalla varustettuna ja ilman lisävarusteita on 109 000 euroa.

Finnmasterin alumiininen Husky-sarja tuli pari vuotta sitten markkinoille yllätyksenä lähes kaikille. Suunnittelu ja valmistelu oli hoidettu hiljaisuuden vallitessa, mutta Husky on ottanut paikkansa ryminällä. Se on erinomainen täydennys suomalaisten, maailman parhaiden alumiiniveneiden joukkoon.

Lue myös nämä

X