Tapio Lehtisen matka Hobartiin on ollut tuskainen. Ei tosin yhtä tuskainen kuin monen muun, sillä 18:sta startanneesta jo kymmenen on keskeyttänyt tai hakenut apua maista, minkä seurauksena he ovat siirtyneet Chichester-luokkaan. Kilpaluokassa purjehtijoita on edelleen kahdeksan, Tapio tällä hetkellä kuudentena.
Alun vaikeudet olivat ennen kaikkea teknisiä. Sähköntuotanto oli käytännössä kokonaan poikki, mutta kiitos suomalaisten radioamatöörien, Tapio on kyennyt korjaamaan suurimman osan teknisistä ongelmista.
Toinen, toivottavasti Hobartin pysähdyksellä korjattavissa oleva ongelma ovat pohjaan kertyneet hanhenkaulat, jotka hidastavat menoa merkittävästi. Ei tule olemaan helppoa sukeltaa 10 – 11 asteen vedessä snorkkelin kanssa ja raaputtaa pohja puhtaaksi. Se on kuitenkin tehtävä, jotta veneen nopeus palaa normaaliksi. Hyviä ohjeita työhön Tapio on saanut radioamatööreiltä kautta maailman.
Monet Lehtisen kilpailijoista ovat kärsineet myös hanhenkauloista, muun muassa Viron Uku Randmaa, jonka veneen pohja oli täynnä niitä. Sen sijaan toiset kilpailijat ovat puhdistaneet pohjaa matkan edetessä kelin niin salliessa, ja heillä ongelma on ollut vähäisempi.
Hanhenkaulat ovat äyriäisiin kuuluvia siimajalkaisia ja voi vain kuvitella, että kun veneen pohja on niitä täynnä, ei puhdistaminen tule olemaan ihan helppoa. © Wikimedia Commons
Toinen vauhtia hidastava ongelma on ollut keulakannelta veneen vesitiiviisiin osastoihin tihkumalla kertynyt vesi. Yli 500 litraa vettä painaa yli 500 kiloa, mikä on melkoinen puntti keulassa hidastamassa nopeutta. Tämä ongelma on onneksi poistunut pumpun avulla, ja on helppo nyt pitääkin pois.
Viime viikon loppupuolella Tapio Lehtinen joutui toistaiseksi pahimpaan myrskyynsä kisan aikana. Samaan aikaan kun Uku Randmaa ja Suzie Goodall pitivät tuulta Tasmanian suojassa, Tapio taisteli tiensä läpi jopa 10-metrisen aallokon. Suurempia ongelmia hän ei kuitenkaan kohdannut, vaan selvisi myrskystä enemmittä vaurioitta.
Radioamatöörien välittämän viestin mukaan ”Kaikki hyvin täällä. Kyllä vettä mennyt yli reippaasti, ei kuitenkaan mitään knockdown-tasoista. Vettä on tullut jylisemällä kylkeen ja päälle, vene ei ole kuitenkaan oikeastaan kunnolla kallistunut. Aallokkoa on jäljellä, täytyy odotella, että se laantuu, että pääsee kääntymään kohti Tasmaniaa. Nyt pystyy jiippaamaan ja sitten laittamaan lisää purjeita.”
Tiistain pysähdys Hobartissa on ensimmäinen kerta neljään kuukauteen, kun Tapio Lehtinen tapaa muita ihmisiä. Pysähdykseen liittyy siihenkin oma jännitysmomenttinsa, sillä Tapion veneen, Asterian, moottori ei toimi. Kiinnityspoijuun on ajettava purjein, mikä kokeneelle 6 mR -purjehtijalle ei ole ylivoimaista. Toivottavasti olosuhteet ovat suotuisat.
Hobartissa Tapio voi jättää järjestäjien haaviin filmejä, postia ja muistikortteja toimitettavaksi eteenpäin. Hän ei kuitenkaan saa ottaa vastaan minkäänlaista apua tai tarvikkeita, ei edes vettä tarpeeseen. Järjestäjät haastattelevat Tapiota paikalla, joten Golden Globe Racen -verkkosivuilla tulee lähipäivinä olemaan Tapion mietteitä matkan ensimmäisestä puolikkaasta.
