Uutiset

Taas uusi myrsky! Sunnuntaina aallot pauhaavat ja merenpinta kohoaa

Uuusi tulokas saapuu sunnuntaiksi ja uhkaa nostaa merenpinnan korkealle etelä- ja länsirannikolla.

14.02.2020

KirjoittajaMarkus Mäntykannas

Eipä aikaakaan, kun edellinen myrsky kuritti Suomea. Nyt uusi tulokas saapuu sunnuntaiksi ja uhkaa nostaa merenpinnan korkealle etelä- ja länsirannikolla. Merialueilla merkitsevä aallonkorkeus voi ylittää neljä metriä, jolloin korkeimmat yksittäiset aallot saavuttavat kahdeksan metrin mitan.

Miksi näin paljon myrskyjä?

Suursäätila Euroopan yllä on pysynyt samankaltaisena jo kuukausitolkulla. Keski-Euroopassa on sitkeä korkeapaineen alue, joka ohjaa matalapaineet pohjoispuolelleen. Tämä tarkoittaa Suomen kannalta voimakkaita länsivirtauksia ja myrskyradalle kuulumista. Tammikuu oli Suomessa 20 prosenttia tavanomaista tuulisempi ja merellä myrskypäiviä oli peräti kahdeksan, joka on korkein lukema liki 30 vuoteen. Suursäätila näyttää pysyvän samanlaisena jatkossakin. Joskus nämä tilanteet jatkuvat useita kuukausia, mutta lähestyvä kevät tuonee vähitellen jotain muutoksia.

Sunnuntaina Suomi on säävaroituksia täynnä

Sunnuntaina Suomeen saapuva talvimyrsky liittyy Atlantin vilkkaaseen matalapainetoimintaan. Irlannin edustalla on odotettavissa jopa yli 15-metrisiä aaltoja, onneksi meillä Suomessa meri pauhaa rauhallisempana – joskin meilläkin yksittäiset aallot voivat pohjoisella Itämerellä saavuttaa liki kymmenen metrin korkeuden.

Sunnuntaina Suomessa on lukuisia säävaroituksia ja erityisen paljon niitä on rannikko- ja merialueilla. Kaikilla läntisillä merialueilla tulee varautua myrskytuuliin ja meriveden kohoamiseen. Runsaat vesisateet voivat yhdessä meriveden kohoamisen kanssa aiheuttaa paikallista tulvimista rantakaistaleella. Merenkäynti on voimakasta ja suuremmillakin aluksilla se tuntuu erityisesti Helsinki–Tukholma -välillä. Tämä myrsky voi kestää kokonaiset kaksi vuorokautta, joten samasta suunnasta puhaltava tuuli pääsee muodostamaan kovaa aallokkoa pitkään.

Myrskyt vähenevät kevättä kohden mentäessä

Myrskyjen lukumäärä laskee meillä tammikuun jälkeen tasaiseen tahtiin. Helmikuussa myrskyää keskimäärin 1,8 ja maaliskuussa 1,4 päivänä. Kesäkuukausina yksittäisen myrskypäivän todennäköisyys tippuu 20-30 prosenttiin. Tämä perustuu siihen, että pohjoisen pallonpuoliskon lämpötilaerot tasaantuvat kevät- ja kesäkuukausina eli arktiset alueet lämpenevät huomattavasti tropiikkia voimakkaammin. Myrskyjen polttoaineenahan toimivat suuret lämpötilaerot ja toisaalta myös lämmin meri.

X