Tukholman Allt För Sjön -messut oli suomalaisveneiden juhlaa. Näytillä oli toki Venäjän ihmeitäkin sekä ruotsalaisia sähköuutuuksia ja alumiiniveneitä. Messut tarjosivat silmän iloa huikean kokoisilla purjeveneillään ja kaunista oli katsella myös ruotsalaista käsityötä – klassikoita.
Veneiden kokonaismyynti kasvoi Ruotsissa viime vuonna liki kymmenen prosenttia.
Ruotsissa myytiin noin 23 000 venettä, joista suurin osa oli tuotuja. Myös suomalaisten veneiden osuus kasvoi. Suomesta vietiin Ruotsiin viime vuonna 2 881 venettä ja tuotiin vain 265 venettä.
”Siinä on vääränlainen tasapaino. Tilanne voisi olla fifty-fifty. Suomalaiset voisivat ostaa meiltä enemmän purjeveneitä”, Sweboatin toimitusjohtaja Mats Eriksson virnuilee.
Ruotsissa myytiin viime vuonna reilut sata purjevenettä, joista 75 oli isokokoisia pursia.
”Tällä hetkellä suurin osa veneilijöistä ajaa tavallisilla moottoriveneillä. Mutta ehkä tulevaisuudessa ajamme hitaammilla veneillä. Olisi kummallista, jos purjehdus ei nostaisi päätään ajatellen ympäristökysymyksiä ja vallitsevaa ilmastonmuutoskeskustelua”, Eriksson pohtii.
Kehuja itänaapurille
Eriksson pitää Suomea osaavana venevalmistajamaana ja loistavana messujärjestäjänä.
Erikssonin mukaan alan kattojärjestöt Finnboat ja Sweboat tapaavat toisiaan usein.
”Olemme erittäin kateellisia teidän Uivasta venenäyttelystä, jonne saapuu useita venevalmistajia, ja paikalle kutsutaan toimittajia. Se on erinomainen tapa saattaa yhteen ne, joilla on vaikutusta venealaan,” hän kehuu.
Eriksson on ylpeä Ruotsin venealan panostuksesta ympäristöasioihin ja niiden jatkuvaan tutkimiseen.
Juuri nyt Ruotsissa keskustellaan paljon veneilyn päästöistä, myrkkymaaleista ja vedenalaisesta melusta. Sweboat myönsi Ruotsin meriympäristöinstituutille (Havsmiljöinstitutet) 25 000 kruunun vuosittaisen ympäristöpalkinnon huviveneiden ympäristövaikutusten kartoittamisesta ja tiedon levittämisestä toimialalle, päätöksentekijöille ja suurelle yleisölle.
Ruotsin meriympäristöinstituutti on tutkinut jo useamman vuoden ajan vapaa-ajan veneilyn vaikutuksia meriympäristöön ja tuottanut siitä raportin.
”Luotamme tutkijoiden tietoon. Vaikka tutkimustulokset eivät aina ole miellyttäviä, on meidän kuunneltava heitä ja tehtävä voitavamme venealalla.”
Erikssonin mukaan Ruotsin veneala osallistuu myös maahanmuuttajien kotouttamiseen tarjoamalla heille alalta töitä.
Pohjoismaista yhteistyötä
Suomesta ja Ruotsista löytyy tunnettuja hyviä venevalmistajia kuten esimerkiksi Bella, Utter ja Ryds. Valmistajat ovat maailmalla kuitenkin vielä pieniä.
”Miksi emme yhdistäisi insinööriosaamista ja tuotekehitystä kuten autoalalla esimerkiksi Mazda ja Toyota ovat tehneet”, Eriksson ehdottaa.
