Tilaa
Jutut

Suomenlahdelta 85 metrin syvyydestä löytyi 400-vuotias hylky − tausta yhä mysteeri tutkijoillekin

Alankomaalaisten flöittien käyttösuosio kesti koko 1600-luvun, mutta suosio heikentyi merkittävästi seuraavalla vuosisadalla.

16.09.2020

KirjoittajaVeikka Niemi

Suomalaissukeltajat ovat löytäneet Suomenlahden suulta Itämereltä 85 metrin syvyydestä lähes 400 vuotta vanhan laivanhylyn, uutisoi Science Alert -sivusto.

Badewanne-nimellä tunnetun sukeltajaryhmän merenpohjasta taannoin löytämä erittäin hyvin säilynyt hylky on lähes vahingoittumaton 1600-luvun alankomaalainen flöitti.

Flöitit olivat alankomaalaisten 1500-luvun loppupuolella kehittämiä kolmimastoisia purjelaivoja, joita käytettiin useimmiten kauppalaivoina.

Hylyssä on vain pieniä trooliverkkojen aiheuttamia vaurioita. Muuten alus on pysynyt samana ehjänä flöittinä, jona se upposi Itämeren syvyyksiin 1600-luvulla.

Alus on kestänyt erittäin hyvin aikaa Suomenlahden suun seudun pohjassa Itämeren meriveden matalan suolapitoisuuden sekä merialueen lämpötila- ja valoisuusolosuhteiden ansiosta.

Löydetyn flöitin historia on toistaiseksi hämärän peitossa, eikä aluksen uppoamiseen johtaneista syistä tiedetä ainakaan vielä mitään.

Sukeltajien mukaan laivan ruumakin lasteineen on pysynyt koskemattomana satojen vuosien ajan.

Alankomaalaiset rahti- ja kauppalaivat olivat hyvin yleinen näky 1600-luvun Itämerellä.

Toisin kuin muut aikansa samankokoiset alukset, joita käytettiin sekä kauppa- että sotalaivoina, flöittejä käytettiin vain kauppa- ja rahtilaivoina.

Flöitit oli suunniteltu tavaratilan maksimoinnin ehdoilla, ja ne kykenivät kantamaan jopa kaksi kertaa enemmän tavaraa kuin muut aikansa kauppalaivat. Tämän lisäksi niiden rakentaminen oli edullista ja flöittien miehistöt olivat verrattain pieniä.

Näin ollen niiden käyttäminen kauppa- ja rahtilaivoina oli kustannustehokkaampaa ja tuottavampaa kuin muiden silloisten kauppa-alustyyppien käyttäminen.

Alankomaalaisten flöittien käyttösuosio kesti koko 1600-luvun, mutta suosio heikentyi merkittävästi seuraavalla vuosisadalla, kun Hollannin Itä-Intian kauppakomppanian herruus maailman merillä alkoi heikentyä toden teolla muun muassa Englannin Itä-Intian kauppakomppanian kanssa vuosina 1780–1784 käydyn Neljännen Englannin-Hollannin sodan myötä.

Englanti otti vaikutteita kilpailijansa aluksista ja alkoi rakentaa omia flöittejään, joita kutsuttiin ”itäintialaisiksi”.

Tämä juttu on julkaistu myös Veneen sisarlehdessä Tekniikan Maailmassa 15.9.2020

Lue myös nämä

X