Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Jutut

Serbialaiselta kaivokselta löytyi kolme Rooman valtakunnan aikaista laivaa

Löytöpaikka eli Kostolacin avolouhos sijaitsee roomalaiskaupunki Viminaciumin raunioiden lähellä.

18.04.2020

KirjoittajaVeikka Niemi

Serbiasta on löydetty kolme todennäköisesti Rooman valtakunnan aikaista vesialusta, uutisoi Ars Technica -sivusto.

Hiilenkaivajat kaivoivat hiljattain Itä-Serbiassa sijaitsevalta avolouhokselta yllätyksekseen esiin kolme aluksenhylkyä. Ne olivat lojuneet muinaisen joenhaaran pohjamudissa ainakin 1 300 vuoden ajan.

Suurin alus, laiva on 15 metrin pituinen litteäpohjainen jokialus, joka on rakennettu ilmeisesti roomalaistekniikoilla. Pienemmät alukset eli veneet on valmistettu siten, että vene koverretaan yhdestä puunrungosta. Ne vastaavat ulkomuodoiltaan muinaisten kertomusten ruuhia, joilla slaavilaisheimot ylittivät Tonavan hyökätessään Rooman valtakunnan rajaseuduille.

Löytöpaikka eli Kostolacin avolouhos sijaitsee roomalaiskaupunki Viminaciumin raunioiden lähellä.

Viminaciumin satama toimi roomalaisen sotalaivueen tukikohtana Tonavan rannalla. Rooman valtakunnan aikana Tonava virtasi haaroineen myös nykyisen Kostolacin avolouhoksen alueella.

”Noin 35–40 prosentin osa laivasta koki laajoja vahinkoja hiilenkaivuun yhteydessä, mutta paikalle saapunut arkeologitiimi otti palaset talteen, ja lähes täydellisen rekonstruktion pitäisi onnistua”, kertoi Serbian valtiolle työskentelevä arkeologi Miomir Korać Ars Technican haastattelussa. Hän johtaa Viminaciumin raunioiden kaivuutöitä.

Rekonstruktio saattaa mahdollisesti paljastaa sen, milloin löydetyt alukset on tarkalleen ottaen rakennettu ja miten ne päätyivät joenpohjaan.

Kymmenien henkien miehistö

Kookkaimmassa aluksessa oli yksi kansi, ainakin kuusi paria airoja sekä kiinnikkeet latinalaispurjeille. Sen miehistö oli 30–35-henkinen.

Laiva oli luultavasti pitkään käytössä sen rungon korjausjäljistä päätellen. Sitä koossa pitäneet rautanaulat ovat säilyneet tähän päivän saakka.

Löydetyt pitkät ruuhiveneet ovat Koraćin mukaan rakenteltaan paljon yksinkertaisempia kuin roomalaistyylinen laiva.

Hän kuvaili niitä ”alkeellisiksi”, vaikka toisen ruuhen runkoon onkin kaiverrettu koristeluita.

Kookkaamman aluksen rakennusmateriaalit ovat alustavien tutkimusten mukaan roomalaisia, mutta Korać huomautti Ars Technican haastattelussa, että roomalaisia laivanrakennustekniikoita on saatettu käyttää myöhemminkin Bysantin valtakunnassa ja keskiajan Euroopassa.

Serbialaistutkijat eivät ole vielä toteuttaneet radiohiiliajoitusta tai geologista analyysiä löytöpaikalla koronaviruspandemian vuoksi, joten on toistaiseksi mahdotonta tietää varmasti, milloin alukset on todellisuudessa rakennettu.

Laivojen läheltä löydettiin mutaan hautautuneita tammia, ja niistä otetut näytteet on jo lähetetty laboratorioon lähempää tarkastelua varten.

Todennäköistä kuitenkin on, että kookas laiva olisi roomalaisten käsityötä.

Näin siksi, että historialliset kirjoitukset eivät mainitse mitään muita satamia tai vastaavaa infrastruktuuria seudulta ajalta sen jälkeen, kun Viminaciumin alue valui muiden tahojen hallintaan 600-luvulla.

Ei merkkejä sotalaivasta

Ottaen huomioon sen, että löytöpaikka sijaitsee Viminaciumin sataman raunioiden lähistöllä, on helppo kuvitella, että slaavilaisheimojen ruuhiveneet ja roomalaisten laiva olisivat olleet mukana jossakin eeppisessä taistelussa Tonavalla. Historialliset lähteet eivät tosin mainitse mitään taistelua juuri sillä alueella, missä Kostolacin avolouhos sijaitsee nykyisin. Lähteiden mukaan taisteluita on kuitenkin käyty lähiseudulla kahden muun roomalaisen sataman alueella.

Aluksista ei kuitenkaan ole löytynyt taistelun jälkiä, eikä laivassa ole mitään, mikä tekisi siitä sotalaivan.

Suurikokoisen laivan miehistö ei jättänyt alukselle yhtä ainuttakaan henkilökohtaista esinettä. Jäljellä onkin siis vain tyhjä laiva.

Tämän lisäksi pitkät ruuhiveneet toimivat useimmiten maihinnousualuksina.

”Ruuhi ei ole taistelualus, sillä ylitetään vain joki ja siitä rantaudutaan maalla käytävään taisteluun”, Korać kertoi Ars Technicalle.

”Ruuhet eivät pärjänneet alkuunkaan kookkaammille aluksille, kuten 500-luvun lähteistä käy ilmi, jotka mainitsevat Singidunumin roomalaisen laivaston torjuneen barbaarien Rooman valtakuntaa vastaan tehtailemia hyökkäyksiä”, Korać lisäsi.

Singidunum oli Itä-Serbiassa, nykyisen Belgradin kaupungin alueella sijainnut satamalla varustettu roomalaiskaupunki.

”Alukset joko hylättiin tai evakuoitiin. Ne eivät vain uponneet äkisti lastin kanssa”, Korać esitti.

Hän teoretisoi, että jos suurempi alus olisi uponnut slaavien hyökkäyksen yhteydessä roomalaisten vetäytyessä taistelusta, olisi alus hylätty ja upotettu tarkoituksella, jotta se ei olisi päätynyt vihollisen käsiin.

Katso video laivan esiinkaivuusta alta

Tämä juttu on julkaistu myös Veneen sisarlehdessä Tekniikan Maailmassa.

X