Rekisteröityneet käyttäjät voivat päivittää polttoaineiden hinnat.

VENE 1-2/2009:

Kastelholman vierassatama, lähes keskellä manner-Ahvenanmaata, sijaitsee suojaisessa lahdenpohjukassa Lumparnin ristiaallokostaan kuuluisan selän pohjoispuolella. Menneisyys ja nykyisyys kohtaavat satamassa, sillä lahden rantamilla, historiallista linnaa vastapäätä on Slottsbanan, yksi Pohjolan kauneimmista golfradoista.

 

Kun purjehdin ensimmäistä kertaa Kastelholmaan kolmekymmentä vuotta sitten, ei nykyinen moderni vierassatama ollut vielä edes suunnitteilla. Ainoa kiinnittymismahdollisuus oli laho pikkulaituri kaislikossa linnan alapuolella.

Kesällä 2007 palasin Kastelholmaan matkallani Maarianhaminan kautta Tukholmaan. Yksinpurjehtijan ei Kastelholmassa tarvinnut kärsiä seuran puutteesta, sillä heinäkuisen torstai-illan kuhinassa sain yhden viimeisistä paikoista. Ruuhkan syykin selvisi tuota pikaa: seuraavana päivänä alkaisivat Kustaa Vaasa -päivät, Kastelholman suosittu kesätapahtuma. Suomen kesä tarjosi parastaan, navakkaa pohjoistuulta, sadetta ja 15 astetta lämpöä.

Hamnsundetissa sankarillisesti (?) korjaamani vanha autopilotti petti minut jälleen kerran ja hyvä kun en Kastelholmaan johtavassa kapeikossa posauttanut suoraan kaislikkoon, kun pikapikaa käväisin lisäämässä villapaidan kajuutassa. Mielialaa nostivat sentään lämpimät mozzarella-basilika -leivät ja sataman kohtuukokoinen sauna, jonka käyttöoikeus sisältyi satamamaksuun. Tyypilliseen tapaan täälläkään ei kenellekään ole juolahtanut mieleen, että saunasta olisi mukavaa päästä myös uimaan, joten saunojat joutuivat vilvoittelemaan saunan pikkuruisella terassilla.

Pikkupuutteita palveluissa

Vaikka Kastelholman maine veneilijöiden keskuudessa on vankkumaton, ei satama ole järin paljon viitsinyt kehitellä palveluitaan viime vuosina. Pikkuruinen hiekkalaatikko huoltorakennuksen takana on vaatimaton panostus lapsiveneilijöihin, eikä minkäänlaista grilli- tai nuotiopaikkaa ollut tarjolla. Polttoaineen jakelupiste pienellä huoltolaiturilla sijaitsee niin ahtaassa kolossa, että isomman veneen kippari saa sompailla paikalle kieli keskellä suuta. Satamakonttorin elintarvikevalikoima oli vaatimaton ja kalliinpuoleinen. Sääli, sillä lähimpään kauppaan kertyy matkaa kuusi, seitsemän kilometriä. Saniteettitilat sen sijaan olivat siistit ja kooltaan riittävät.

Sateesta ja sataman pikkupuutteista huolimatta lomatunnelma oli rento ja monet tuikut ja myrskylyhdyt valaisivat hämärää iltaa, kun uitettua kissaakin märemmät golfarit palailivat bageineen veneilleen.

Perjantaiaamu tarjosi kuuman cafelatten ohella lisää sadetta, mutta se ei sisukkaita veneilijöitä lannistanut, sillä riemunkirjava sadeasuinen jono luikerteli päättäväisesti Kustaa Vaasa -päivien tapahtumapaikalle, muutaman sadan metrin päässä nököttävän Kastelholman linnan pihalle. Kastelholman nimi tulee itse asiassa myös linnasta, sillä muinainen sana kastal viittaa puolustustorniin, joka oli paikalla jo ennen linnan rakentamista. Linnan vankityrmässä istui aikoinaan 1500-luvulla muun muassa Erik XIV. Kastelholman linnan historiaan voi tutustua tarkemmin Omalla veneellä linnaan -juttusarjassamme (Vene 7/07).

Kehnosta säästä huolimatta Kustaa Vaasa -päivien tunnelma oli sangen värikäs ja letkeä. Kojuissa myytin ruokaa, viiniä, olutta, keskiaikaisia koruja, soittimia ja käsitöitä. Alueella kierteli ajanmukaisiin asuihin pukeutuneita ilveilijöitä, piikoja, sotilaita ja linnanherroja. Tanskalaiset sotilaat jysäyttivät tykkinäytöksissään kunnon paukkuja kohti linnan muureja. Markkinanäytelmissä esitettiin kohtauksia linnan historiallisesta elämästä ja kahdeksanvuotiaan Kustaa Vaasan vierailusta Kastelholmassa vuonna 1504.

Ohjelmanumeroista suurimman suosion saavutti turnajaisesitys vikuroivine hevosineen ja prinsessanryöstöineen. Kustaa Vaasa -päivät järjestetään joka kesä heinäkuun puolivälin tienoilla ja lisätietoja tapahtumasta ja sen tarkasta ajankohdasta saa esimerkiksi nettiosoitteesta www.visitaland.com.

Kiehtova ulkoilmamuseo

Vierassataman ja linnan väliin jää Jan Karlsgårdenin laaja ulkoilmamuseo, joka on hyvinkin tutustumisen arvoinen. Museo on oivallinen esimerkki ahvenanmaalaisesta talonpoikaisrakentamisesta 1700- ja 1800-luvuilla. Jan Karlsgården perustettiin jo 1930-luvulla ja nimensä se on saanut päärakennuksensa mukaan, joka tuotiin Finnströmin Bambölen Jan Karlsin tilalta.

Ulkoilmamuseon rakennuksia ovat suuren asuintalon lisäksi pikkutupa, karjapihan talli ja lampola. 1800-luvulta peräisin oleva venemiehen torppa tuo mieleen Myrskyluodon Maijan ja Jannen asuinsijan. Torppa muistuttaa ajoista ennen vuotta 1809, jolloin neljän saaristolaistalon muodostaman ruodun tuli varustaa mies Ruotsin kruunun laivastoon. Jan Karlsgårdenin pihapiiriä hallitsee kolme punaista tuulimyllyä, jotka niin erottamattomasti kuuluvat ahvenanmaalaiseen maisemaan.

Museon nähtävyyksiin kuuluu myös kruununvankila Vita Björn, joka rakennettiin jo 1700-luvun lopulla. Se on Suomen vanhin säilynyt vankila. Huolellisesti restauroitu rakennus antaa hyvän kuvan niistä karuista olosuhteista, joissa vankeja noihin aikoihin pidettiin.

Vita Björnin vieressä on Jan Karlsgårdens Wärdhus. Viihtyisässä majatalossa voi nauttia kokonaisen lounaan tai viivähtää hetken perinteisen ahvenanmaalaisen tuhdin kermavaahto- ja vadelmahillovuorella kuorrutetun pannukakkuannoksen äärellä. Museoalueella on myös museokauppa, näyttely vanhasta Ahvenanmeren yli kulkeneesta postisoutureitistä, sekä erinomainen turisti-info, jossa karttojen ja esitteiden lisäksi on myytävänä mielenkiintoisia Ahvenanmaasta kertovia kirjoja.

Jos mahdollista, kannattaa Jan Karlsgårdenissa käynti ajoittaa keskiviikkoon. Silloin vietetään puuhapäivää, esitellään vanhoja saaristolaisten puhdetöitä, sekä myydään mustaa leipää, vastakirnuttua voita ja savukalaa.

Kastelholman nähtävyydet eivät suinkaan rajoitu linnaan ja ulkoilmamuseoon, sillä Sundin kunnassa on Ahvenanmaan valokuvamuseo ja suuri etanatila. Soutuveneellä tai jollalla pääsee periaatteessa Kastelholman linnan takana olevan maantiesillan alitse edelleen Sundin keskustaan, jossa sijaitsee Johannes Kastajalle omistettu 1200-luvulla rakennettu kirkko arvokkaine seinämaalauksineen. Jos jollamatkailu Sundiin ei tyydytä kaukokaipuuta, voi Kastelholman linnan nurkalta hypätä kätevästi bussiin ja matkustaa Maarianhaminan iloihin.

Kastelholman golfkenttä on 18-reikäinen ja se kiertelee kauniisti polveilevassa ja vehmaassa rantamaastossa. Vuonna 1983 valmistuneen kentän tasoitusvaatimus on viikonloppuisin 36 ja muina aikoina ryhmätasoitus saa olla enintään 160. Kun en edes tiedä, miten päin golfmailaa pidetään kädessä, tyydyin illan yllättäen kirkastuttua tähyilemään salmen toisella puolella ahertavia golfareita turvallisesti sitloorastani. Kustaa Vaasa -päiviltä ostamani loimulohi maistui vallan mainiolta iltapalalta, jonka huuhtelin alas kevyellä valkoviinillä. Iltalamppuni valossa laskeskelin vanhasta kunnon paperikartastani enemmän tunnelman kuin tarpeen vuoksi kompassisuuntia Marhällanilta Tjärvenin ja Söderarmin majakoiden väliin Ruotsin puolelle. Eivät olleet näemmä tänäkään kesänä miksikään muuttuneet…