Purjehdimme Uudenkaupungin suunnalta kohti pohjoista hyvässä sivutuulessa. Vähitellen saaret pienenevät ja vähenevät lännen puolella. Lopulta siellä on vain aaltoja Ruotsiin asti. Manner ja saaret näkyvät edelleen itäpuolella, ja jo kaukaa erotamme myös Kylmäpihlajan majakan. Se seisoo omalla pienellä saarellaan, avomeren laidalla.
Sisäaltaassa kuin taskussa
Aallokko kasvaa, mutta onneksi myös tuuli hieman nousee ja kantaa meitä aallokon yli edelleen hyvää vauhtia. Kun saavumme Raumalle johtavan laivaväylän risteykseen, meitä kohti alkaa nousta vauhdilla tummia pilviä. Olemme aivan varmoja, että sade piiskaa meidät märäksi ennen kuin ehdimme satamaan. Niinhän siinä aina käy. Sade tulee viimeistään hetkeä ennen kuin vene on kiinni ja pääsee kannen alle suojaan.
Mutta ei! Selviydymme kuivina perille. Ajamme sisään Kylmäpihlajan kivisestä aallonmurtajasta. Ensin ulompaan satama-altaaseen ja siitä pienempään ja vielä suojaisempaan sisäaltaaseen.
Kiinnittymiseen on tarjolla rivi poijuja sekä kymmeniä metrejä laudoitettua laiturin seinää. Koska muita veneitä ei näy, menemme kylkikiinnitykseen lähelle rannan kahvilaa.
Rauhalliselta näyttää muutenkin. Muutamat turistit kävelevät kohti ulkoaltaassa odottavaa venettä, joka lähtee viemään päiväretkeläisiä takaisin Raumalle Poroholman satamaan.
Satamakonttori ja kahvila.
Soma rantakahvila
Kahvilan ja samalla satamakonttorin tiskin takana seisoo Petri Paunonen, joka oli edellisen kesän töissä Örössä ja nyt ensimmäistä kesää Kylmäpihlajassa.
”Veneitä on käynyt vaihtelevasti tuulista riippuen. Viime yönä oli kymmenen venettä, edellisenä yksi”, Petri toteaa.
Kysymme Petriltä, tietääkö hän, miksi merikortissa majakan kohdalla lukee nimenä Kylmä-Pihlava.
”Alun perin paikan nimi on ollut Kylmä. Nykyisin käytetään sekä Kylmä-Pihlavaa että Kylmäpihlajaa. Molemmat ovat oikein”, Petri selittää.
”Tämä on käsittämättömän upea paikka. Täällä on hieno lintukanta. Niitä on ihan älyttömästi. Tänäänkin soitti kaksi lintubongaria toisistaan tietämättä ja kyseli majoitusta, kun tänne odotetaan jotain harvinaista lintua. Hotelli vaan on ihan täynnä koko kuukauden”, Petri sanoo.
Saaren pohjoisosa on varattu linnuille. Kannattaa noudattaa kieltoa.
Koronakesänä suomalaiset ovat löytäneet Kylmäpihlajan entisessä majakassa toimivan hotellin. Käydessämme saaressa heinäkuun alussa kaikki 30 petipaikkaa on siis varattu. Se merkitsee myös, että pienen majakkaravintolankin kaikki 30 tuolia on varattu parhaaseen illallisaikaan. Henkilökunta on kuitenkin erittäin joustavaa, ja niin myöhemmin illalla saapuvat purjehtijatuttumme pääsevät syömään. Kehuivat, että ahvenannokset olivat herkulliset.
Veneilijöiden on mahdollista saada ravintolasta myös lounasta sekä aamiaista seisovasta pöydästä tilanteesta riippuen. Hotellivieraat toki ovat etusijalla. Rannan kahvilassa on myös hyvä valikoima sämpylöitä ja muuta kahvin kanssa kastettavaa.
Majakassa on hotelli, sauna ja tämä kodikas pieni ravintola.
Uusi huoltorakennus tulossa
Venekansaa palvelee majakkahotellin alakerrassa wc ja suihku sekä tilaussauna. Veden äärellä on toinenkin sauna ja kylpytynnyri, joita voi vuokrata. Kesällä 2021 veneilijöille avautuu oma palvelurakennus aivan sataman tuntumaan. Se oli käydessämme käytännössä jo lopputarkastusta vaille valmis.
Veneilijät voivat käyttää myös saaren grillauspaikkoja, ja jos viihtyy terassilla, on varaa valita rannan punaisessa vajassa toimivan kahvilan sekä ravintolan ulapalle aukeavan terassin välillä. Ne aukeavat eri ilmansuuntiin, joten tuulelta pääsee halutessaan suojaan. Maistella voi vaikka saaren nimikko-olutta. Rannan kahvilassa on myynnissä myös erilaisia matkamuistoja ja lahjaesineitä, sekä esimerkiksi saariston herkusta, tyrnistä, valmistettuja tuotteita.
Ylös torniin
Kylmäpihlajan majakka on uudempaa mallia, eikä muodoiltaan niin kaunis ja historiaa henkivä kuin vanhat majakat. Se valmistui vuonna 1953 ja on Suomen viimeinen miehitetyksi rakennettu majakka, joka toimi myös luotsiasemana. Silloin siellä oli asuintilat 12 luotsille, 8 kutterinkuljettajalle ja kahdelle majakkamiehelle. Majakan omistaa Rauman kaupunki.
Majakassa on mahdollista kiivetä 104 porrasaskelmaa ulkotasanteelle ihailemaan ulkosaariston karua ja kaunista maisemaa. Majakka kohoaa 36 metriä merenpinnasta ja sen valon kantama on 17 meripeninkulmaa.
Kiipeämme tietenkin ylös portaikkoa, josta samalla mennään myös hotellihuoneisiin. Pilviverho on hitaasti auennut ja saamme jopa annoksen ilta-aurinkoa. Mietimme, miten iso urakka on, kun majakassa tehdään putkiremontti parin seuraavan vuoden aikana. Putkea tarvitaan melkoisesti! Työt tehdään useammassa erässä ja ajoitetaan turistikauden ulkopuolelle, jotta niistä ei ole matkailulle haittaa.
Kierrämme muutenkin saarella. Kallioalue meren ja majakan välissä on rauhoitettu linnuille – ollaanhan Selkämeren kansallispuiston alueella. Siellä käy tauoton kaakatus lukemattomilla eri lintukielillä.
Mutta mereen laskevia kallioita riittää ihmisillekin. Ja mitäpä sitä veneilijä muuta illalla tekisi, kuin kävelisi katsomassa aaltojen iskeytymistä rantakallioita vasten.
Lisätiedot: Kylmäpihlajan majakka vierasvenesatama
