Tilaa

Konungsskär

Tiedot

Koordinaatit:
60°06,24' P, 21°58,03' I
Satamanro:
842
Karttasarja:
D
Merikartta:
717, 25
Syvyys:
1,0 - 2,5 m
Kiinnitys:
rantaan+ankkuri
Avoin:
pohjoinen-lounainen
Yritys:
Saaristomeren kansallispuisto
  • Palvelut

  • luontopolku
  • tulentekopaikka
  • wc

Rekisteröityneet käyttäjät voivat lisätä kuvia.

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

VENE 5/2007:

Konungsskär sijaitsee noin 6 kilometriä Korpoströmistä etelälounaaseen.

Västra Tvigölpanin ja Birsskärin kanssa Konungskär muodostaa suojaisen retkisataman. Saarelta pääsee viereiseen Birsskäriin kävelysiltaa pitkin. Parhaimmat kiinnittymispaikat löytyvät Birsskärin pohjoisrannalta. Myös Konungskärin etelärantaan sekä länsipuolelle voi kiinnittyä.

Konungskär ja sen lähisaaret ovat karuja, kallioisia saaria. Vanhaa torppaa ympäröi kaunis keto, jota lampaat yhä laiduntavat kesäisin. Vakituisen asutuksen loputtua vuonna 1916, saarta käytettiin metsästys- ja kalastusretkien tukikohtana. Jopa marsalkka Mannerheim vieraili erämajassa syyskuussa 1926.

Elämään Konungskärilla ja saaren historiaan voi tutustua saarta kiertävällä luontopolulla. Autiotupaa voi käyttää tilapäiseen majoittumiseen. Tuvassa on pieni näyttely ja opastuspaikka. Birsskärin pohjoispuolelta löytyy tulentekopaikka.

Konungsskärissä kulkeva luontopolku nousee korkeimmalla kohdallaan kalliolle, jonka laelta saaren torpparit aikoinaan seurasivat tuulten ja jääolosuhteiden kehittymistä.

Korpoströmin kartanon torpparit asuttivat saarta vuosina 1820-1916. Suurin perhe oli heistä ensimmäisellä, Matts Sundströmillä ja hänen vaimollaan: kaikkiaan yhdeksän lasta. Perheen piti hengissä ennen muuta silakan kalastus. Omiksi tarpeiksi oli perunamaa, sekä lehmä ja muutama lammas, joiden talvirehuksi kerättiin pienen saaren jokainen ruohonkorsi. Lisää saatiin lehdestämällä lehtipuiden oksia, keräämällä jäkälää sekä kuivaamalla silakan päitä ja sisälmyksiä.

Elämä oli alkeellista ja ankaraa kaikkien niiden lähes sadan vuoden ajan, kun Konungsskär oli asuttu.

Viimeinen torpparin leski muutti pois saarelta vuonna 1916, ja sen jälkeen paikka oli tyhjillään, kunnes majuri Otto Wahlroos vuokrasi paikan ja rakensi sinne metsästysmajan ilmeisesti torpan hirsiä hyödyntäen. Vieraana kävi korkea-arvoisia henkilöitä, kuten marsalkka Mannerheim.

Metsästysmaja on edelleen olemassa. Se siirtyi muutaman mutkan kautta testamenttilahjoituksena SPR:lle, joka avasi ovet kaikille kulkijoille.

Vuonna 1976 SPR myi paikan Metsähallitukselle, ja se liitettiin Saaristomeren kansallispuistoon. Metsästysmaja toimii edelleen autiotupana, jossa voi lämmitellä. Käydessämme tupaan suunnisti yöksi pari melojaa.

Luonto lumoaa – jos osaa kuunnella

Konungsskärissä voi nauttia perinteisestä kulttuurimaisemasta.

Kansallispuisto niittää kedot ja raivaa katajat. Se tuo paikalle myös lampaita, jotka välillä viihtyvät myös Birsskärin puolella. Kalliot ovat komeita, heinäsirkat sirittävät heinikossa. Puulajeja on useita.

Täällä on hyvä liikkua. Rauhoittua ja imeä itseensä kesäluonnon voimaa pitkiksi talvikuukausiksi. Tilaa on paljon. Jos lähtee kävelemään, löytää oman hiljaisen kivenkolon upealla merinäköalalla.

Kommentoi

X