Koronaepidemian myötä ulkoilu on kasvattanut suosiotaan ja monilla luontopoluilla ihmisiä on ollut tungokseksi saakka. Jotkut puolestaan pakenevat karanteenia veneille. Ihmiskontakteja on tässä tilanteessa erittäin tärkeä välttää, mutta onko olemassa jotain nyrkkisääntöä siitä, tarttuuko korona herkemmin maalla vai merellä?
Perehdyin muutamaan tutkimukseen, joissa selvitettiin hengitystieinfektioiden kytköstä vallitsevaan säätilaan. Vaikutti siltä, että ainakin influenssavirukset menestyivät parhaiten kylmässä ja kuivassa ilmassa: kun vertailulämpötila vaihteli 5-20 asteen välillä, virus tarttui parhaiten alhaisimmassa lämpötilassa eli +5 asteessa. Viruksen tarttuvuutta paransi myös alhainen ilmankosteus.
Koronaviruksen kaikkia ominaisuuksia ei ole vielä varmaksi pystytty osoittamaan, eikä sen kytköstä säätilaan. Tässä vaiheessa lienee vielä spekulointia todeta, että kesän lähetsyvä lämpö taltuttaisi viruksen. Jos kuitenkin vertaa influenssaviruksia koronaan, näyttäisi siltä, että tarttuvuus on keskimäärin mantereella suurempi kuin merellä sääolosuhteiden myötä. Merialueen yllä ilman kosteus on usein mannerta korkeampi, mutta keskikesään saakka ilman lämpötila on matalampi. On viitteitä siitä, että korkea ilmankosteus vaikeuttaa viruksen säilyvyyttä ilmassa. Kuivassa ja tuulisessa säässä hengitystievirus puolestaan pääsee maalaisjärjen mukaan leviämään parhaiten.
Varovaisesti voisikin siis todeta, että keskimäärin veneilijä on paremmin turvassa virukselta merellä kuin mantereella. Toki ennen kaikkea hygienia ja turvavälit ratkaisevat, mutta sään osuuttakaan ei voi täysin sivuuttaa.
Vapaa liikkuvuus luonnossa turvavälejä kunnioittaen on perusoikeutemme kriisin keskelläkin. Tästä tulee iloita, sillä kaikissa maissa näin ei ole. Toivottavasti Suomessakaan turvatoimia ei jouduta tiukentamaan, jos ja kun puhallamme yhteen hiileen. Sääolosuhteiden ja virusten korrelaatiosta voit lukea lisää täältä.
