Pidä Saaristo Siistinä ry julkaisi venemessuilla MARLIN (Baltic Marine Litter) -projektin väliraportin. Neljän valtion yhteisessä projektissa selvitetään Itämeren roskaantumistilannetta. Ensimmäinen vuosi tutkimuksia on takana, eivätkä tulokset ole kauniita.
Grilli, ruokapakkauksia, pulloja ja pyyhkeitä – kaikki mitä tarvitset hyvään piknikkiin rannalla. Paitsi että kaikki edellä mainitut ovat jo kertaalleen käytettyjä ja päätyneet mereen. Pidä Saaristo Siistinä ry (PSS ry) on yrittänyt havahduttaa ihmisiä Itämeren roskaisuuteen muun muassa roskasukelluskampanjalla ja siitä tehdyllä kiertävällä valokuvanäyttelyllä.
MARLIN-projekti on EU:n rahoittama ja siinä ovat mukana Suomen lisäksi Ruotsi, Viro ja Latvia. Kaksivuotisen projektin tarkoitus on selvittää Itämeren roskaantumista. Tilanteesta ei ole aikaisemmin ollut vertailukelpoista tutkimustietoa.
Puhdas Suomi?
Suomesta mukana on kahdeksan erilaista rantaa, jotka siivotaan samalla metodilla kolme kertaa vuodessa. Tutkimusrannat sijaitsevat Kotkan Lehmäsaaressa, Helsingin Pihlajasaaressa, Kaarinan Hovirinnassa, Turun Ruissalossa sekä Paraisten Björkössä ja Utössä. Paraisten Mustfinnen ranta tuli mukaan syksyllä.
Raportin mukaan Suomen rannoilta löytyi roskia 4 617 kappaletta. Keskimäärin roskia löytyi sadalta metriltä jopa kaksi kertaa enemmän kuin muista maista. Myös tupakantumppeja löytyi huomattavasti enemmän.
Suomen rantojen roskaisuuksissakin oli eroja. Suurimmat roskaajat löytyivät Turusta (1 753 roskaa) ja Helsinki tuli kakkosena (821 kpl). Turun suurta roskamäärää selittää osaltaan kaksi viikkoa ennen siivousta olleet rankkasateet, jotka pakottivat Kakolanmäen jätepuhdistamon ohijuoksuttamaan vettä, jolloin likainen jätevesi pääsi mereen.
Paraisten Björkö on yksi seuratuista rannoista. Sen roskamäärä oli 450 kappaletta. Krister Welander asuu saarella ja vetää Björkön siivoustiimiä.
– Björköhön roskaa pääsee tulemaan vain avomereltä. Useimmissa rannalle ajautuvissa pakkauksissa on tekstiä muun maan kielellä. Suurin syypää roskiin ovat kauppalaivastot ja kalastusalukset, jotka laskevat jätteensä mereen, Welander sanoo.
Suomen suuri roskamäärä voisi olla toisen tutkimuksen aihe. Lounaistuuli ja merivirrat voivat johdattaa roskat avomereltä Suomen rannoille. Myös rikkonainen rannikkoviiva voi haalia roskaa sisuksiinsa. PSS ry:n maailmanperintökoordinaattori Susanna Lindeman kuitenkin toppuuttelee.
– On tämä ihan omaakin syytä, ei olosuhteista voi kaikkea syyttää.
Juhlapuheiden aika ohi
Yleisen arvion mukaan 80 prosenttia merien roskista on peräisin mantereelta ja loput 20 prosenttia laiva- ja veneliikenteestä. Itämeren suojelukomission arvion mukaan 70 prosenttia mereen päätyvistä roskista painuu meren pohjaan, 15 prosenttia jää kellumaan merenpinnalle ja loput 15 prosenttia ajautuvat rannalle.
– Itämeri-keskustelussa on keskitytty muihin sen ongelmiin, mutta Itämeren ongelmat eivät sulje toisiaan pois. Juhlapuheiden aika on ohi ja on ryhdyttävä oikeasti toimeen. Saaristomeri ja Itämeri eivät kestä tällaista tilannetta, PSS ry:n projektipäällikkö Hanna Haaksi sanoo.
PSS ry tekee pienen osansa roskien keräämisestä, mutta suurinta osaa Itämeren roskista ei kerätä. Iso osa tästä roskasta on muovia. Suuret muovimäärät hajoavat vedessä ajan myötä pieniksi paloiksi, josta ne päätyvät kalojen kautta suomalaisten ruokalautasille.
Jokainen voi vaikuttaa
Tietoisuuden lisääminen on avainasemassa. Ruohonjuuritason toiminnalla on iso merkitys. Koulut ja vanhemmat voivat opettaa lapsia toimimaan oikein, viemään roskat roskikseen ja lajittelemaan.
Turun ylijuoksutuksen seurauksena Ruissalon rannalta löydettiin muun muassa yli sata vanupuikkoa, joiden paikka on roskakorissa, ei wc-pöntössä.
Kesäpäivänä rannalla tupakantumpit on helppo kaivaa hiekkaan piiloon ja roskat kiven alle. Poissa silmistä, poissa mielestä, kunnes meri huuhtoo ne esiin.
Katso ja kauhistu
Baltic Sea Waste Campaign kiersi viime kesänä Itämerta ja kuvasi sen pohjaa.
