akun syyshuolto

Akut joutuvat venekäytössä koville. Seisonta-ajat ovat pitkiä ja latausajat monesti lyhyitä. Akut on myös usein sijoitettu paikkaan, jossa ilman lämpötila nousee matkan aikana moottorin läheisyyden takia korkeaksi.

Myös pitkä talvi on akkujen käyttöiän kannalta hankala. Toisaalta asiantuntijat vakuuttavat, että akut kyllä kestävät talven yli vaurioitta, mikäli ne viitsitään laittaa veneen noston jälkeen talvikuntoon. Ja kyse on nimenomaan viitsimisestä, sillä akun syyshuoltoon ei kulu aikaa kymmentä minuuttia kauempaa.

Peter Blomqvist sipoolaisesta Akkukellarista korostaa, että akku pitää ladata ennen talvea mahdollisimman täyteen. Täysi akku pärjää koko talven kovissakin pakkasissa. Ennen viimeistä latausta akkujen nestepinnat on syytä tarkistaa kaikista niistä akuista, joista korkit saa auki. Myös monissa ns. huoltovapaissa akuissa on avattavat korkit.

Nesteiden täytössä täytyy muistaa, että akuissa saa käyttää vain erikoispuhdistettua akkuvettä. Toinen tärkeä asia on, ettei nestepintoja täytetä koskaan piripintaan. Akuissa on yleensä jokin merkki tai nasta osoittamassa ylintä täyttöastetta.

- Pääasia on, että levyt peittyvät ja vettä on levyjen päällä sentti pari, Blomqvist sanoo. Nestetaso on hyvä tarkistaa etenkin tällaisen normaalia lämpimämmän kesän jälkeen. Venelatureilla on myös tapana ladata akkuja hieman yläkanttiin, joka sekin kuluttaa nestettä.

Akkunesteen kanssa kannattaa olla varovainen, sillä se on laimennettua, mutta yhä syövyttävää rikkihappoa. Jos ainetta roiskuu esimerkiksi vaatteille, syntyy kankaaseen varmasti reikiä – vaikka kangas huuhdeltaisiin roiskeista.

Akun täysi lataustaso on hyvä varmistaa akkulaturilla. Latauksen tason voi lopuksi todentaa ominaispainomittarilla, jonka hinnat liikkuvat 2-10 euron luokassa. Latausta voi selvittää myös volttimittarilla.

- Volttimittarin tieto on oikea vasta, kun akkua ei ole ladattu tai käytetty yli vuorokauteen. Heti latauksen jälkeen luku on täysin keinotekoinen.

Akun minimivolttimäärä talvea ajatellen on 12,6, jolloin siinä on noin 80-prosenttinen lataus. Täysi lataus on 12,8 volttia tai enemmän.

Latauksen aikana volttimittarilla voi selvittää laturin kuntoa. Volttimäärän pitää olla latauksen aikana yli 13,6, jos veneen laturi on kunnossa. Kotilaturilla syöttöjännitteen pitää nousta yli 14 voltin.

Akun korkit voi jättää hieman auki latauksen ajaksi. Latauspaikan pitää olla hyvin tuuletettu, sillä happoakun latauksessa syntyy helposti syttyvää kaasua. Suljettujen akkujen latauksiin kannattaa hankkia automaattilaturi.

”Vene hyvä paikka säilytykseen”

Peter Blomqvistin mukaan vene ei ole huono paikka akun säilytykseen, koska kylmässä akun itsepurkaus on hitaampaa kuin lämpimässä ilmassa.

- Paras paikka olisi viileä kellari ja kaikkein pahin kuuma pannuhuone. Täyteen ladattu akku kestää yli 60 asteen pakkasta.

Blomqvist ei suosittele akun purkua talven aikana esimerkiksi hehkulampun avulla.

- Jos purku jää vahingossa liian pitkäksi aikaa päälle, voi akku vahingoittua käyttökelvottomaksi.

Akkujen navat ja akkukengät puhdistetaan lämpimällä vedellä ja tarvittaessa teräsharjalla. Uudet akkukengät maksavat mallista riippuen 2-5 euroa, joten pahasti hapettuneet osat kannattaa vaihtaa uusiin.

- Jos kengät ovat surkeassa kunnossa, ei akusta välttämättä irtoa lainkaan virtaa, eikä se ota latausta vastaan.

Akusta irrotetaan talven ajaksi molemmat kengät tai ainakin miinuspuolen kenkä. Tällä estetään pienet milliampeerien virtavuodot, joita saattaa esiintyä, vaikka virta olisi katkaistu päävirtakytkimestä. Pikkuhiljaa itsestään tyhjentyvä akku on keväällä käyttökelvoton romu.

Suurin osa veneisiin myytävistä akuista on yhä perinteisiä happoakkuja. Venekäyttöön tehdyt akut ovat tosin rakenteiltaan tavallisia autoakkuja parempia, ja akut kestävät hieman paremmin myös syväpurkauksia kuin tavalliset happoakut.

Markkinoille on tullut viime vuosina myös uusia geeli- ja AGM-akkuja, joiden itsepurkautuminen on hitaampaa kuin happoakuilla. AGM-akut ovat noin tuplasti ja geeliakut noin kolme kertaa kalliimpia kuin saman teholuokan hyvät happoakut.

Akkukenkien irrotus

Akun tekniikan kannalta on aivan sama, kumpi akkukenkä irrotetaan tai kiinnitetään akkuun ensin.

Käytännössä akusta pitää kuitenkin irrottaa ensin miinuskenkä ja vasta sitten pluskenkä. Jos miinuskenkä on yhä kiinni pluskenkää irrotettaessa ja irrotustyökalu osuu johonkin läheiseen metallipintaan, syntyy oikosulku ja akku tuhoutuu. Näin ei käy, jos miinuskenkä irrotetaan ensin.

Vastaavasti akkuun kiinnitetään ensin pluskenkä ja vasta sitten miinuskenkä.

 

Vene 9/06 Syyshuolto (pdf)
Tarvitset tiedoston lukemiseen Adobe Reader -ohjelman, joka on ladattavissa ilmaiseksi Adoben sivustolla.

Juttu kuuluu tekijänoikeuslainsäädännön piiriin. Aineiston luvaton käyttö ja julkaisu on kielletty.